KAISA JUNTUNEN
ILMASTON LÄMPENEMISEN vaikutukset näkyvät jo nyt selvästi Suomen luonnossa. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat siirtyneet satoja kilometrejä pohjoisemmaksi.
Etelä-Karjalassa viihtyvät kasvit, joita tavattiin ennen vain eteläisimmässä Suomessa. Rovaniemellä tavataan lajeja, joita ei nähty aiemmin Oulujärven yläpuolella.
Lappeenrantalaisessa puutarhamyymälässä on alettu kaupata päärynäpuita ja viiniköynnöksiä, jotka ovat olleet aiemmin myyntiartikkeleita vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa.
Viime kesänä meillä oli jo päärynäpuita myynnissä ja ne menivät kaikki. Samoin viiniköynnös teki hyvin kauppansa, kertoo myyjä Minna Viinikka Lappeenrannan Plantagenista.
Savitaipalelainen puutarhayrittäjä Virpi Pakarinen kokeilee joka vuosi jotakin uutta kasvia. Hänen puutarhassaan persikkapuukin on selvinnyt hengissä talven yli.
Testaan joka vuosi ykkösvyöhykkeen kasveja. Esimerkiksi magnolia ja puksipuu ovat pärjänneet hyvin, Pakarinen kertoo.
Suomessa ykkösvyöhykkeeseen kuuluu Ahvenanmaan lisäksi Lounais-Suomi ja Helsingin tienoo. Etelä-Karjala kuuluu Rautjärveä ja Parikkalaa lukuunottamatta kakkosvyöhykkeeseen.
LÄMPIMÄMMÄLLÄ ilmastolla on hyvät ja huonot puolensa. Keskilämpötilan nousu lisää metsän kasvua ja parantaa maatalouden satoja. Samalla lisääntyvät kuitenkin tuholaiset, rikkakasvit ja metsäpalot. Vesistöt ovat talvella jäässä nykyistä lyhyemmän ajan.
Epämääräinen talvi, jolloin sataa vuoroin vettä ja lunta, ei ole hyväksi kasvien ja eläinten talvehtimisen kannalta. Kunnon pakkasissa tuholaiset kuolivat, mutta nyt ne onnistuvat talvehtimaan ja lisääntymään.
Suomeen on rantautumassa ei-toivottuja tulokkaita. Jo nyt jättiputki työntyy Venäjän puolelta Etelä-Karjalaan. Jättiputki on valtava rikkakasvi, joka voi aiheuttaa vakavia iho-oireita ihmiselle ja vie elintilaa muilta kasveilta.
Toistaiseksi olemme pystyneet torjumaan jättiputken, eikä sitä ole Suomessa mahdottomia määriä. Karjalan kannaksella sitä on valtavina esiintyminä, kertoo tutkija Eija Kemppainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Jättibalsami ja lupiini ovat esimerkkejä vieraista ja haitallisista kasveista, jotka ovat tulleet Suomeen jäädäkseen.
Jos ilmasto lämpenee nopeasti, moni uhanalainen laji on kiipelissä. Niillä on vaikeuksia sopeutua nopeaan muutokseen.
Mitä tapahtuu tunturilajeille, huolehtii Eija Kemppainen
VILJELIJÖIDEN vuodenkierrossa kesäaika on pidentynyt. Kylvämään he pääsevät keskimäärin viikkoa entistä aiemmin ja sadonkorjuu ajoittuu noin viikon myöhäisemmäksi.
Kylvöhommat on aloitettu Etelä-Karjalassa perinteisesti äitienpäivän tienoossa. Nyt pelloille päästään jo toukokuun alussa.
Eteläkarjalaiset viljanviljelijät ovat alkaneet kylvää rypsin rinnalle rapsia, joka on selvästi satoisampi. Kokeilut ovat onnistuneet hyvin, ja tänä keväänä entistä useammalle pellolle nouse rapsia.
Rapsi on menestynyt tähän asti vain Etelä-Suomessa siellä, missä meri näkyy, toteaa agrologi Jaakko Heinola Etelä-Karjalan Pro Agriasta.
Jotkut viljelijät ovat kokeilleet jo maissia, mutta sen laajamittaisen kasvatuksen aika ei ole vielä näillä leveysasteilla.
Muuttuneet sääolot aiheuttavat viljelijöille ja puutarhureille jo nyt myös rutkasti päänvaivaa.
On järkyttävää miten vuoroin on kauhean kuivaa ja kauhean märkää. Vaikka syksyllä on lämmintä, niin yhä on pimeää, eivätkä kasvit tykkää kasvaa pimeässä, Virpi Pakarinen huokailee.
Eija Kemppainen varoittelee, että oloissamme yks kaks pärjäävillä eksoottisilla kasvilajeilla voi olla myös eksoottisia tauteja.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Minna Viinikka esittelee päärynäpuuta lappeenrantalaisessa Plantagen-puutarhamyymälässä.
Ilmasto lämpenee
Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta viimeisimmän sadan vuoden aikana.
Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän noin 25 astetta vuoteen 2050 ja 27 astetta vuoteen 2080 mennessä.
Sademäärien arvellaan lisääntyvän 030 % vuoteen 2050 ja 540 % vuoteen 2080 mennessä.
Myös merenpinnan on mitattu nousseen, ja jää- ja lumipeitteet ovat kaventuneet.