Categories
Artikkelit

Autorekat ruuhkauttivat jo päätiet Etelä-Karjalassa

Vaalimaan raja-asema ohjasi venäläiset autonkuljetusrekat Etelä-Karjalan suuntaan tiistaina. Muukkoon perustettiin rekkaparkki.

HELI KARTTUNEN

Etelä-Karjalan päätiet ja raja-asemat ruuhkautuivat keskiviikkona autonkuljetusrekoista. Aamulla rekkajonon pituus oli tiehallinnon mukaan Nuijamaalla kuusi kilometriä, Vaalimaalla 15 ja Imatralla yhdeksän kilometriä. Kuutostielle jouduttiin perustamaan tilapäinen rekkaparkki.

Vaalimaan raja-asema sulkeutuu venäläisiltä autorekoilta torstaina 29. toukokuuta. Vaalimaan raja-asema kuitenkin käännytti autorekat Etelä-Karjalan suuntaan jo tiistaina.

Imatran raja-aseman tulliylitarkastaja Seppo Vento pitää rekkajonoja ajankohtaan nähden ennätysmäisinä.

Rekkojen määrän arvioidaan lisääntyvän Etelä-Karjalassa autonkuljetusrekkojen siirtymisen myötä keskimäärin 50-70 kappaleella vuorokaudessa, kertoo Vento. Rekkoja puretaan satamassa kerrallaan suuri määrä, jopa 150 kerralla.

– Tunnissa ehtii tulla paljon autoja jonon päähän. Keskiviikon rekkajonot ovat esimakua siitä, miten artikla 304 todennäköisesti vaikuttaa jatkossakin.

Liikkuvan poliisin ylikonstaapeli Jouni Salminen kertoo, että Imatralla moottoritien ramppi Kuutostiellä ennen Pietarintietä ja Pietarintien kolmikaistainen osuus ennen rajaa täyttyivät pääosin autonkuljetusrekoista jo tiistaina.

Moottoritien pohjoisesta tulevalla kaistalla ennen Pietarintien liittymää oli useamman kilometrin jono, joka jatkui Vuoksenniskan pohjoispuolelle. Poliisi perusti tiistai-iltana väliaikaisen rekkaparkin Kuutostielle Muukon kohdalle.

– Mielestäni rekkoja oli enemmän kuin tavallisesti. Seuraamme mihin suuntaan tilanne kehittyy.

Ylikonstaapeli Pertti Räty ja nuorempi konstaapeli Saku Tielinen Imatran poliisista ohjasivat rekkajonoja Imatralla keskiviikkona. Rekkoja odotti moottoritiellä 140. Imatran rajanylityspaikalla rekkoja oli noin 200.

Kun moottoritien piennarkaista Pietarintien suuntaan täyttyy rekoista, joutuu poliisi kierrättämään jonon Pietarintien pohjoispuolelle, jotta seuraavat jonottajat mahtuvat kaistalle.

Käytännössä jonon siirtämiseen tarvitaan kaksi partiota, joista toinen johtaa letkaa ja toinen estää häntäpään rekkoja ajamasta liittymästä jonon ohi raja-aseman suuntaan.

– Poliisin pitää muun työn ohessa seurata, missä vaiheessa raja-aseman jono on, ja siirtää rekkajonoja sen mukaan.

Vaalimaan raja-asema käännytti autonkuljetusrekat muille raja-asemille jo tiistaina, sillä rekkajono oli silloin 20 kilometriä pitkä. Autonkuljetusrekat eivät todennäköisesti olisi ehtineet rajan yli määräaikaan mennessä.

– Seurasin aamusta asti jonon kehittymistä ja tein päätöksen lähettää rekat jo tiistaina puoliltapäivin pääasiassa Nuijamaan suuntaan, kertoo tulliylitarkastaja Juhani Kuntsi Vaalimaan tullista.

Kuntsin mukaan kesä- ja heinäkuu ovat tavaraliikenteen osalta vuoden vilkkaimmat kuukaudet. Myös matkustajaliikenteen osalta, ja silloin Venäjän raja-asemat ruuhkautuvat entisestään.

– Autojen jonoutuminen Etelä-Karjalan raja-asemilla ei ole yksittäinen tapaus, vaan se on tästä eteenpäin jokapäiväistä, valitettavasti, Kuntsi ennustaa.

Ylikonstaapeli Pertti Karvonen liikkuvasta poliisista Imatralta kertoo, että Imatralla rekkaliikenne sitoo vähintään yhden poliisipartion. Tällä hetkellä yksi poliisipartio liikkuvasta poliisista ja yksi Imatran kihlakunnan poliisista hoitaa sekä rekkarallin että hälytystehtävät. Rekkaletkojen siirtely jonotuspaikasta toiseen sitoo kahdesta kolmeen partiota.

– Hälytystehtävien hoitaminen vaikeutuu.

Uhkakuvien mukaan rekkaliikenne lisääntyy Etelä-Karjalassa vähintään 20 prosenttia, kertoo Karvonen. Jos Venäjän raja-asema ei vedä samaa määrää ylimääräistä, kasvaa jono Karvosen mukaan enemmän kuin 20 prosenttia.

– Pidän sitä aika poikkeuksellisena, että keskellä viikkoa alkaa olla ruuhkia. Kyllähän tämä antaa kuvaa siitä, mihin ollaan menossa.

Kirjoittaja:
Heli Karttunen