JOHANNA SJÖHOLM
MAAHANMUUTTAJAT työllistyvät Etelä-Karjalassa selvästi heikommin kuin muualla maassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Etelä-Karjalan työvoimaan kuuluvista maahanmuuttajista 62,6 prosenttia oli työttömänä. Koko Suomessa vastaava luku oli 33,9 prosenttia. Vuoden 2004 tiedot ovat tuoreimpia, mitä on saatavilla.
Lappeenrannan työvoimatoimiston johtavan työvoimaneuvojan Auli Pakarisen mukaan tilanne on kuitenkin parantunut vuoden 2004 jälkeen.
– Trendi on ollut jatkuvasti laskeva. Maahanmuuttajien työttömyys on vähentynyt siinä missä koko väestön, Pakarinen toteaa.
Pakarisen mukaan tilanteen parantuminen johtuu kasvavasta työntekijöiden tarpeesta.
– Kun työlle tarvitaan entistä enemmän tekijöitä, työnantajat eivät vetoa kielisyihin yhtä tiukasti kuin ennen.
Pakarinen arvelee, että etenkin venäjänkielisten työllistyminen on helpottunut. Heitä tarvitaan muun muassa palvelemaan Etelä-Karjalaan tulevia matkailijoita.
VAIKKA Etelä-Karjalan maahanmuuttajien työllistyminen on paranemaan päin, se on yhä verrattain huonoa. Työnsaantia vaikeuttavat muun muassa korkeahko kantaväestön työttömyys ja muuttajien kielivaikeudet. Näin kertoo Etelä-Karjalan liiton teettämä tutkimus Muu maa mustikka – maahanmuuttajat Etelä-Karjalassa.
– Myös alueella vallitsevat ennakkoluulot vaikuttavat. Historia rasittanee yhä suhdetta venäläisiin, tutkimuspäällikkö Pirjo Iivanainen Etelä-Karjalan liitosta arvelee.
Selvityksen mukaan työllistymistä vaikeuttaa lisäksi se, että ulkomailla tehtyjä tutkintoja on vaikea rinnastaa suomalaisiin tutkintoihin.
– Monet koulutetut maahanmuuttajat jäävät täällä ilman muodollista pätevyyttä, Iivanainen sanoo.
Työvoimaan kuuluvat 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä. Esimerkiksi päätoimisia opiskelijoita ja eläkeläisiä ei lasketa työvoimaan.
UUTISET SIVU 6