Paimentyttö jäi kaipaamaan isää

Pirkko Hyrkkään elämässä on evakkoreissujen jälkeenkin riittänyt muuttoja.

SARI PULLINEN

LAPPEENRANTA. Pirkko Hyrkkään synnyinkoti Rautjärven Metsäkylässä jäi vajaa puoli kilometriä itärajan väärälle puolelle. Evakko joutui sotavuosina tien päälle useasti, mutta myös avioliiton solmimisen jälkeen Hyrkkään kotipaikka on vaihtunut moneen otteeseen.

Lappeenrantaan hän päätyi jäätyään eläkkeelle parturi-kampaajan työstä parikymmentä vuotta sitten.

Etelä-Karjalan sotaorpojen yhdistys innoitti Hyrkästä kirjoittamaan elämänsä käänteitä ylös. Sanat tulevat Hyrkkäältä helposti. Se taito periytyy isältä.

Yksi kipeimmistä muistoista on lähtö kotoa Metsäkylästä. Isä oli juuri kaatunut, ja seitsenvuotias Pirkko paimensi evakkotielle perheen kolmea lehmää. Muut kolme sisarusta kulkivat äidin kanssa, joka oli viimeisillään raskaana. He majoittuivat tädin hellahuoneeseen Ruokolahdelle.

Tie vei vielä Hämeeseen ja sieltä Rantasalmelle, minne äiti alkoi rakennuttaa uutta kotia. Kun seinät olivat nousseet puoliväliin, tuli tieto, että Karjalaan pääsee takaisin.

– Hippulat vinkuen sinne lähdettiin. Ilomielin ja täynnä odotuksia.

Koti oli toiminut tähystyspaikkana ja navetta päässyt huonoon kuntoon.

– Valkoinen esiliina edessään ja ase taskussaan äiti haki läheiseltä vankileiriltä kolme miestä avuksi rakennustöihin.

Mutta sitten tuli taas lähtö. He palasivat Rantasalmelle, ja kesken jäänyt talo rakennettiin valmiiksi.

Evakon elämä oli arjessa selviytymistä.

– Surut ja murheet tulivat vasta jälkikäteen.

Vuonna 2006 julkaistussa sotaorpojen yhdistyksen kertomuskokoelmassa on mukana Hyrkkään kertomus lapsuudesta, lehmipaimenessa olemista ja talvisodan lopulla kaatuneesta isästä.

Nyt hänestä tuntuu siltä, että kirjoittamista voisi jatkaa. Kertoa voisi elämäntyöstä parturi-kampaajana tai nuoruuden puotipuksun töistä Lohikoskella ja Ruokolahdella.

Ruokolahdelta alkoi myös Hyrkkään rakkaustarina. Tuleva aviomies kävi ostamassa nenäliinoja, joita Pirkko löysi tiskin alta. Häät vietettiin vuonna 1955, ja perheeseen syntyi tyttö ja poika.

Kaikissa elämän koitoksissa harrastukset ovat rauhoittaneet. Koulumatkat sujuivat aikoinaan hiihtäen, ja hiihtämällä Hyrkäs piti itsensä kunnossa myöhemminkin. Viherkasvien hoito, käsityöt sekä kansantanssi toivat lisää iloa elämään.

MARLEENA LIIKKANEN

Kuvateksti

Kolmen lapsen mami eli isoäiti Pirkko Hyrkäs on suunnitellut kirjoittavansa elämästään lisääkin. Kertomus lapsuudesta ja isästä julkaistiin sotaorpojen kirjoituskokoelmassa.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen