JOHANNA SJÖHOLM
JOUTSENO. Vapo pyrkii aloittamaan uuden biojätelaitoksen rakentamisen jo tänä kesänä.
– Mahdollisimman pian, Vapon liiketoimintajohtaja Petri Alava sanoo.
Joutsenon Kukkuroinmäessä sijaitseva biojätelaitos tuhoutui lauantaisessa tulipalossa lähes täysin.
Etelä-Karjalan jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Mika Suomalainen arvioi uuden jätelaitoksen rakentamisen maksavan useita miljoonia. Hän on vahvasti sitä mieltä, ettei palanutta rakennusta voi korjata.
– Kävin paikalla ja seinät ovat niin mustuneet ja kaikki on niin pahasti palanut, että uusi laitos on käytännössä pakko rakentaa, Suomalainen kertoo.
Alavan mukaan joitain rakenteita pystytään mahdollisesti hyödyntämään uuden laitoksen rakentamisessa.
– Kenttärakenteet eivät tuhoutuneet, kompostointitunnelit saattavat myös olla vahingoittumattomia. Myös kompostoinnissa syntyviä hajuja poistava biosuodatin näyttää säilyneen.
Uuden laitoksen rakentamisen suunnittelu alkaa maanantaina. Alava vakuuttaa, että uuden laitoksen kustannukset eivät tunnu asiakkaiden lompakossa.
– Jätemaksut eivät nouse, koska sopimuksemme on kiinteä ja useiden vuosien mittainen.
Suomalaisen mukaan Kukkuroinmäen jätekeskus ottaa biojätettä normaalisti vastaan heti maanantaista lähtien.
– Missään nimessä ei pidä heittää biojätteitä sekajätteisiin, vaan ne voi lajitella normaalisti.
Vapo ja ympäristöviranomaiset keskustelevat maanantaina biojätteiden väliaikaisen käsittelyn vaihtoehdoista. Petri Alavan mukaan aumakompostointi on ratkaisuista todennäköisin.
– Se on vaihtoehdoista taloudellisesti järkevin. Pitkäaikaiseksi ratkaisuksi aumakompostoinnista ei ole, Alava kertoo.
Jätekeskus on kokeillut aumoihin kompostointia jo aikaisemmin tehtaan huoltoseisokin aikana. Silloin kompostoitava jäte oli jätevesilietettä. Aumakompostoinnissa biojätteet kerätään suuriksi aumoiksi, joita sekoitetaan tasaisin väliajoin. Kompostointiprosessi kestää muutaman kuukauden. Jälkikompostointiin kuluu keskimäärin vuosi. Biojätteen aumakompostointi voi lisätä ympäristön hajuhaittoja ja houkutella paikalle haittaeläimiä.
– Toiminta on luvanvaraista, joten ratkaisu riippuu pitkälti ympäristöviranomaisista, Mika Suomalainen kertoo.
Suomalaisen mukaan vaihtoehdot biojätteen väliaikaiselle käsittelylle ovat vähissä. Lähimmät biojätelaitokset sijaitsevat Mikkelissä, Lahdessa ja Kiteellä.
– Lahti on ainoa, josta tulee mieleen edes kysyä, jos heidän laitoksensa voisi auttaa. Muut ovat liian pieniä.
Yksi vaihtoehto on kantaa biojätteet kaatopaikalle, mikä on Suomalaisen mielestä huono ratkaisu.
Vapon biojätelaitos käsitteli Joutsenon ja Lappeenrannan kotitalouksien biojätteet. Sen vuosittainen kapasiteetti oli 8 000 tonnia biojätettä ja 14 000 tonnia jätevesilietettä.
Laitos työllisti yhden jätteenkäsittelijän ja pari urakoitsijaa. Suomalaisen mukaan heidän työnsä jatkuvat normaalisti.