TEATTERI
Salarakas rajan takaa. Käsikirjoitus ja ohjaus: Timo Taulo (vierailija). Laulujen sanat: Ilkka Talasranta (vier). Skenografia: Tarja Jaatinen. Kapellimestari, musiikin sovitus: Jani Pola. Valosuunnittelu: Timo Hämäläinen. Tehosteet: Jean-Paul Silvan, Marvin Martin.
Rooleissa: Seppo Kaisanlahti, Sanna Kemppainen, Reijo Kanerva, Marja-Liisa Ketola, Marjatta Linna, Heikki Pirhonen, Anne Niilola, Jarmo Kolehmainen, Sirja Sauros, Minna Mänttäri (avustaja), Samuli Punkka.
Bändissä: Jani Pola, Silu Seppälä Teppo Velin.
Kantaesitys Lappeenrannan kaupunginteatterissa 6.9.2008. Arvio perustuu 5.9. ennakkoesitykseen.
Eikun Etelä-Karjalan liitolta maakunnallista kehittämisrahaa hakemaan ja karjalaisten ikiomaa saippuasarjaa jatkamaan!
Hyvä idea ja alku tuohon monta sataa jaksoa kestävään saippuaoopperasarjaan on lahtelaisen politiikan harrastajan Timo Taulon Lappeenrannan kaupunginteatterille käsikirjoittamassa musiikillis-poliittisessa satiirissa Salarakas rajan takaa.
Karjalaisten oma Salatut elämät esittäytyy teatterilavalla sen verran monen jakson verran (ja isolla ruudulla!) että se koukuttaa kummasti. Siprin ja Vetkan kohtaloista voisi irrota vaikka ihan oma sarjansakin.
Salarakas rajan takaa on poliittista satiiria, jota niin moni Suomessa huutaa esitettäväksi.
Sen tapahtumat perustuvat löyhästi mutta myös osittain kiusallisen tarkasti viime keväiseen asetelmaan, jossa ulkoministeri sai tekstiviestittelynsä ja turhan vilkkaan libidonsa takia lähteä.
Kiusallinen siksi, että viime kevään tapahtumat ovat suurempaa saippuaoopperaa kuin kukaan käsikirjoittaja osaisi kirjoittaa. Niiden uudelleen kelaus teatterilavalla ei tuo asiaan mitään uutta näkökulmaa, eivätkä ne surkuhupaisuudestaan huolimatta jaksa enää naurattaa.
Salarakas käynnistyykin omaan vauhtiinsa, rytmiinsä ja juttuihinsa vasta kun tuttuuden vuoksi väsyneistä alkuasetelmista päästään toiselle puoliajalle. Kun jutut irtautuvat päivittäisestä politiikasta ja lentävät omalla absurdilla radallaan, viihtyy katsomossakin huomattavasti paremmin.
Karjalaisuudesta revitään vanhaa pirtanauhaa mutta myös yllättävän tuoretta vitsiä. Yllätysmomentin säilyttääkseni en voi paljastaa, mitä evakkomummosta kuoriutuu, mutta hykerryttävän joperuonansuumaista se on.
Jos presidenttiehdokkaan vaalikampanja rakentuu idealle, jossa ehdokas tuotteistetaan roolihahmoksi saippuaoopperaan, katsojan oikeus on tietenkin nähdä tämä hengentuote.
Varsin tiheään tahtiin teatterilavalle lasketaankin iso kangas, johon tämä puoluetoimiston johtavan skribentin tuotos heijastetaan. En osaa sanoa, laskeutuiko kangas liian usein, mutta selvää rakastumista Salarakas-filmiin ohjaaja Taulolla on havaittavissa.
Ei sen puoleen, pätkät ovat tyylittelyssään ja korniudessaan varsin nokkelia ja mukavia katsella. Tutut näyttelijätkin näkee ihan toisessa valossa – ja koossa – kuin oikealla lavalla.
Ilkka Talasranta, mies monen UIT-tekstinkin takaa, on kirjoittanut muodollisesti päteviä, teemaan tiukasti liittyviä uusia sanoja vanhoihin biiseihin, joihin Jani Pola on tehnyt hienot, jazzahtavat sovitukset. Biisit ovat joko lavan tapahtumista irrallisia tai niitä taustatukevia pyrähdyksiä, jotka joka kerran kirvoittavat yleisöltä aplodit.
Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijät osoittavat jälleen kerran muuntumiskykynsä. Viime kevään vakavan tragikoomisesta Punaisesta viivasta on pitkä matka Salarakkaan kimaltelevaan ja kepeään maailmaan, mutta yhtä täysillä ja suurella energialla näyttelijät ovat työhönsä lähteneet.
Salarakkaalla on riemukkaat hetkensä (niissä on usein mukana Samuli Punkka ja/tai Jarmo Kolehmainen), mutta kokonaisuutena se on turvallisen tutuissa asetelmissaan köykäinen.
Eihän politiikkaa muuten jaksaisi vapaa-ajalla katsoakaan.
KUVATEKSTI
LIISA KUKKOLA
ARI NAKARI
Salarakas rajan takaa -musiikillis-poliittisen satiirin helmiä on Dannyn aikoinaan tunnetuksi ja suomeksi tekemä Kuusamo-biisi uusiksi sanoitettuna ja ymmärrettynä. Se tiivistää suomalaisen puoluepolitiikan kolme suurta lihaksi ja vereksi. Ne kaikki yrittävät houkutella riveihinsä naisehdokasta. Edessä Marja-Liisa Ketola, puoluemiehinä Samuli Punkka, Seppo Kaisanlahti ja Jarmo Kolehmainen.