Konnunsuon vankilan tulevaisuus ratkeaa syksyllä

Vankien vähentäminen ja vankila-alueiden uusjako herättävät kysymyksiä Konnunsuon säilymisestä. Yksi mahdollisuus on vankilan jatkaminen nykyistä pienempänä.

ETTI KANTOLA

LIISA MAYOW

JOUTSENO. Konnunsuon vankilan tulevaisuus on täysin auki. Oikeusministeriön ja rikosseuraamusviraston virkamiehet asettelevat sanansa hyvin tarkasti, sillä virallista esitystä ei ole vankilan jatkosta eikä myöskään alasajosta. Lopullinen päätösvalta molemmissa vaihtoehdoissa on ministerillä.

– Tällä suunnitelmalla mennään nyt, oikeusministeriön apulaisosastopäällikkö Olavi Kaukonen viittaa aikeeseen remontoida Konnunsuon vankila vuoden 2011 jälkeen.

Kaukonen perustelee erittäin huonokuntoisen vankilan remontin viipymistä sillä, että 30 miljoonan euron remonttiraha pitäisi ottaa varoista, joista jaetaan myös vankilan toimintakulut.

– Se on erittäin hankala yhtälö, toimintoja ei voi vetää alas.

USEIDEN remonttiesitysten saama vaisu vastaanotto ministeriössä on herättänyt lakkautusepäilyt. Esimerkiksi Mikkelin ja Kuopion vankilat ovat peruskorjausrahansa saaneet.

– Vangit ovat toistaiseksi Konnunsuolla, eikä muutakaan ole näköpiirissä. Tietysti kysymys olisi, mihin vangit siirrettäisiin, jos Konnunsuon vankila vaikkapa lakkautettaisiin. Mikkelin vankilan peruskorjaus tuo suljettuja vankipaikkoja lisää, mutta eivät ne korvaa Konnunsuon vankilaa, rikosseuraamusviraston ylitarkastaja Ari Juuti sanoo.

Lisää pontta huhupuheille luo valtion pyrkimys siirtää rikoksen tehneitä selleistä vankiloiden ulkopuolelle. Lähitulevaisuudessa yhä useampi roisto asuu kotonaan ja on esimerkiksi viranomaisten elektronisessa valvonnassa. Sakkovankejakin huolitaan vankilaan aiempaa harvemmin. Kaukonen arvioi vankiluvun vähenevän viitisen prosenttia lähivuosina.

OLAVI KAUKONEN pitää teoreettisena mahdollisuutena, että vankiluvun aleneminen ja muiden vankiloiden lisäpaikat tekisivät Konnunsuon tarpeettomaksi.

– Pitäisi laskea alueen vankiluvun kehitys, Konnunsuo on aika iso vankila. Ei se vaihtoehto ihan heti tulisi mieleen. Jos vankiluku alenee, osa vankilasta voisi olla asuinkäytössä ja se remontoitaisiin.

Konnunsuon remontoimisen sijaan on väläytelty myös uutta keskeisemmällä paikalla sijaitsevaa vankilaa.

– En usko, että Suomeen saadaan ihan heti uutta vankilaa. Rakentaminen ja vuokraus on todella kallista. Pikemminkin peruskorjataan vanhaa, Juuti linjaa.

KAAKKOIS-SUOMEN aluevankilan johtaja Mika Antikainen sanoo, että Konnunsuon tulevaisuus kirkastuu loppuvuoden aikana. Lähikuukausina työn alla on sekä vankeinhoitolaitoksen suunnitelma pienentyvän vankimäärän varalle että näkemys vuonna 2010 voimaan tulevasta uudesta aluevankilajaosta.

Uudessa esityksessä esimerkiksi Itä-Suomi tai osa siitä ja Kaakkois-Suomi saatetaan niputtaa yhteen. Se tarkoittaisi, että Kaakkois-Suomen pullistelevien vankiloiden asukkaille löytyisi uusia sijoitusmahdollisuuksia väljemmästä Itä-Suomesta.

– Itä-Suomessa on suurin reservi, Antikainen sanoo.

Konnunsuon vankilan apulaisjohtaja Jyrki S. Heinonen arvelee, että Konnunsuolla tapahtuu joka tapauksessa muutoksia.

– Vankilan koko muuttuu. Vangeille järjestettävän toiminnan painopisteitä harkitaan uudestaan, koska toiminnan rakenteet ovat 25–30 vuoden takaa.

Vangeilla on aiempaa vähemmän valmiuksia työelämään, joten Heinonen uskoo vankiloiden siirtyvän käsi- ja maataloustöistä työelämään kouluttavaan toimintaan.

Jos Konnunsuon peruskorjaus toteutuu, esimerkiksi rakennettavat vessat syövät tilaa selleiltä. Vankipaikat voisivat vähentyä nykyisestä reilusta parista sadasta noin 150:een, mikä kävisi yhteen pienevän paikkatarpeen kanssa.

OSA Lappeenrannan kaupunginvaltuutetuista on jättänyt Antti O. Arposen (myö) johdolla valtuustoaloitteen Konnunsuon vankilan toimintaedellytysten puolesta.

Konnunsuon vankila

195 mies- ja 10 naisvankipaikkaa, sakko- ja vankeusvankeja.

Työtoimintana maataloutta ja teollista toimintaa.

Kasvinviljelyä 250 hehtaarin peltoalalla sekä 200 eläimen lihakarja.

Puusepän-, metalli- ja hirsituotteet, autokorjaamo ja pientuoteverstas.

134 työntekijää, joista 87 valvonnassa, 20 työnjohdossa, 10 koulutuksessa ja kuntoutuksessa, 8 taloushuollossa, 6 toimistossa, 4 terveydenhuollossa ja 3 johtotehtävissä.

Perustettu 1918.

Kirjoittaja:
Etti Kantola, Liisa Mayow