HANNU OJALA
JOUTSENO. Timo Merikallio vaihtoi pääkonttorin esikuntahommat sellutehtaan johtajan murheisiin. Metsä-Botnian Joutsenon tehtaalla hän aloitti syyskuun alussa.
Merikallion tehtävänkuvauksen ytimen voi kirjoittaa pienellekin paperipalalle. Tehtaasta otetaan irti mahdollisimman paljon.
Metsä-Botnian leirissä Joutsenon tehdas on uusin, ja lähivuosien tärkein asia on nostaa tehtaan käyttö lähelle sen 645 000 tonnin kapasiteettia.
– Ensi vuoden tavoitteena on tehdä Joutsenosta Metsä-Botnian kannattavin yksikkö, Merikallio kuvaa ensimmäistä tavoitetta.
Piikkipaikalla Joutseno on ollut ennekin, mutta tuoreen tehtaanjohtajan mielestä ei aina eikä automaattisesti tulevaisuudessakaan.
Edelleenkin maailman suurin yksilinjainen havusellutehdas vaatii jatkuvasti virittelyä. Merikallio oli 1990-luvun puolella vetämässä Joutsenon tehtaan esisuunnittelua. Laitos on hänelle pääpiirteissään tuttu jo niiltä ajoilta.
Startista tähän päivään on menty paljon eteenpäin kapasiteetin nostamisessa.
Kuitulinjan aloittaessa vuosituhannen alussa virallinen kapasiteetti ilmoitettiin 600 000 tonniksi, mikä tällä hetkellä on jo tehty tuotantoennätys.
Päättyvän vuoden aikana voidaan Merikallion mukaan odottaa ennätyksiä korkeintaan kuukausiraportteihin.
– Joutsenossakin jouduttiin keväällä rajoittamaan tuotantoa puutilanteen takia.
Venäjän tuontitullit eivät iske suoraan Joutsenoon, koska sen raaka-aineena on kotimainen havusellu. Venäjältä puu tulee jalostettuna puruna Syvärin keskijuoksulta konsernin omalta sahalta. Vientitullit eivät koske purua.
Venäjän tuonnin hiipuminen koukuttaa koko metsäteollisuutta silti kolmella tutulla puuongelmalla.
– Saatavuus, hinta ja logistiikka.
Joutsenon sellun tärkeimmät asiakkaat ovat oman konsernin tehtaat Lohjalla, Simpeleellä ja Keski-Euroopassa. Sen päälle tehdään markkinasellua. Jos tilanne äityy oikein pahaksi, Merikallion mukaan on pakko tinkiä markkinasellusta.
Uusi tehtaanjohtaja ei tuo tuliaisinaan investointilupauksia, mutta vastaavasti ei ole merkkejä myrskystäkään. Omilla kirjoilla henkilöstöä on 180. Määrässä ei tapahdu Merikallion mukaan mitään suurta muutosta. Ulkoistamiset on hoidettu jo aiemmin.
Lappeenrannan kunnallispoliitikoille Metsä-Botnia aikoo olla sen verran nuiva, että vuodenvaihteen kuntaliitos Pulpilla aiotaan ohittaa katseella seuraten. Joutsenon nimi säilyy.
KUVATEKSTI
HANNU OJALA
Timo Merikallio aloitti Botnian Joutsenon sellutehtaan johtajana syyskuun alussa. Kymmenen vuotta sitten hän veti kuitulinjan esisuunnittelua.
Tehtaanjohtaja Timo Merikallio
Ikä 53vuotta.
Alakansakoulu Puumalan kirkonkylässä.
Diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta 1982.
MBA-tutkinto Jyväskylän Yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta 1994.
Metsä-Botnian palvelukseen Äänekosken tehtaalle 1986.
Joutsenoon Metsä-Botnian teknologiasta vastaavan johtajan tehtävistä.
Perheen koti Espoossa, poikamieskämppä Joutsenon keskustassa.
Harrastuksena moottoriveneily merellä, golf, kuntourheilu ja kokkaus.