Lauritsalan Kanavakrouvin talon kunnostus jäi kesken

Vuonna 1938 valmistuneesta funkistalosta on kunnostettu vasta julkisivu ja päädyt.

LAPPEENRANTA. Kanavakrouvin funkistalon kunnostustyöt Lauritsalan Hallituskadulla ovat yhä viimeistä silausta vaille. Tahtoa panna talo kuntoon ei ole puuttunut. Työt keskeytyivät rakennuksen omistajapariskunnan sairasteluun.

Museovirasto myönsi vuonna 2003 rakennushistoriallisesti merkittävän talon kunnostukseen entistämisavustusta. Töille tehtiin tuolloin viisivuotissuunnitelma. Tarkoitus oli entistää vaihe vaiheelta ensin julkisivu, sitten päädyt ja työläimpänä kahden kesän aikana sisäpihan puoli.

Kuntoon ehdittiin pistää julkisivu ja päädyt. Lisäksi omistaja on kunnostanut talon kaikki seitsemän huoneistoa. Krouvin interiööri rimoituksineen ja Unto Anjotulen maalauksineen sai Museovirastolta kiitosta sellaisenaan.

Kesken jäänyt julkisivu on herättänyt ympäristössä närää. Asialle on vähän tehtävissä.

Kaupungin rakennusvalvonta voi antaa kunnostuskehotuksen omistajalle vasta, jos rakennus on vaaraksi ympäristölle tai terveydelle tai todella törkeän näköinen.

– Kirjallinen kehotus voisi ehkä jouduttaa asiaa, mutta pitää miettiä, mikä on kohtuullista, jos omistajalla on tällainen tilanne, rakennustarkastaja Mika Sairanen pohtii.

Kanavakrouvin talo on kaavalla suojeltu. Rakennusta ei saa purkaa ilman ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupaa ja Museoviraston lausuntoa. Korjaukset pitää tehdä niin, että talon kaupunkikuvallinen arvo säilyy. Julkisivussa on käytettävä alkuperäisiä tai vastaavia materiaaleja.

Suojelustatus ei auta rakennuksen kunnostamisessa. Omistajan asia on hakea entisöintiavustusta, joka yleensä kattaa vain osan kustannuksista.

– Varmaan rahaa tulisi nytkin, kun vain jaksaisi touhuta, rakennuksen omistaja Heimo Jarva uskoo.

Mika Sairanen kertoo rakennusvalvontaan tulleen joitakin ihmettelyjä asiasta.

– Ehkä pitäisi museotoimen kanssa käydä paikan päällä pitämässä katselmusta.

Talossa tähän asti tehdyt korjaukset on Museoviraston mukaan tehty kuten on sovittu. Jarva kertoo, että työ ei ole ollut ihan helppoa. Alkuperäinen rappaus oli maalattu hengittämättömällä maalilla, joka piti ensin poistaa. Sitten pinta piti kovettaa maakalkkivedellä.

– Seinää ei missään nimessä saanut liipata sileäksi.

Museovirasto ja Jarva olisivat halunneet esiin talon sokkelin ikkunoineen. Hallituskadun pintaa on kuitenkin aikojen saatossa nostettu niin, että talo olisi jäänyt monttuun.

Vaikea oli löytää myös oikeat värit: vanhojen kuvien perusteella määritelty valkoinen ja listojen hautatervan sävy.

KUVATEKSTI

PEKKA HÖLKKI

Hallituskatu 39:ssä sijaitseva rakennus edustaa puhdasta funktionalismia. Hannes Malleniuksen asuin- ja liikerakennukseksi suunnittelema rakennus valmistui 1938. Nyt talon julkisivu ja pihan puoli erottuvat räikeästi toisistaan.

Kirjallinen kehotus voisi ehkä jouduttaa asiaa, mutta pitää miettiä, mikä on kohtuullista.

Mika Sairanen

Kirjoittaja:
Seija Hackman