Vaikutusmahdollisuudet huvenneet Lappeenrannan valtuutetuilta

Valtuutetut kaipaavat lisää etukäteistietoa, rauhallisempia valtuuston kokouksia ja aikaa perehtyä asioihin.

LAPPEENRANNAN valtuutettujen usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on heikentynyt. Valtuutetuille tehdyssä kyselyssä vaikutusmahdollisuuksiaan piti erittäin tai melko hyvinä 54 prosenttia vastanneista, kun edellisellä valtuustokaudella päästiin 72 prosenttiin.

Avoimissa vastauksissa kaivattiin lisää etukäteistietoa käsiteltävistä asioista. Valtuuston kokouksia monet pitivät liian kiireisinä, ja valtuutettujen mahdollisuuksia perehtyä asioihin liian vähäisinä.

Koko valtuuston vaikutusmahdollisuuksia piti nyt erittäin tai melko hyvinä 41 prosenttia (kaudella 2001–2004 48 prosenttia) vastanneista.

Valtuutetuilta kyseltiin, miten he ovat mielestään pystyneet vaikuttamaan ja miten työskentelyä voisi kehittää.

Edellisellä valtuustokaudella vastausprosentti jäi 41:een, mutta nyt päästiin 77 prosenttiin, eli 39 valtuutettua vastasi kyselyyn.

– Vaikutusmahdollisuuksia rajoittavia tekijöitä ovat varmaan lainsäädäntö ja valtion normiohjaus. Valtuutetuille jää aika niukalti pelivaraa, kehitysjohtaja Markku Heinonen arveli.

VASTAUKSISSA vaadittiin enemmän tietoa asioiden valmisteluvaiheessa, avoimuutta, koulutusta, seminaareja ja erityisesti valtuutettujen kuulluksi tulemista valmisteluvaiheessa.

Jotkut näkivät, että hallituksella on turhankin paljon valtaa suhteessa valtuustoon.

Kaupungin johdon ja hallituksen vaikutusmahdollisuuksia useimmat pitivät erittäin hyvinä.

Valmistelun läpinäkyvyys ja selkeys sai heikkoja arvosanoja.

Viranhaltijoihin valtuutetut olivat hyvin tyytyväisiä nyt samoin kuin edellisellä valtuustokaudella.

Viranomaisilta valtuutetut kokivat saavansa hyvin tietoja, ja asioiden esittely oli moitteetonta.

VALTUUSTON vaikutusmahdollisuudet olivat heikoimmillaan erikoisairaanhoidon ohjauksessa, työllisyyspolitiikassa sekä kunnan omistajapolitiikassa ja konserniohjauksessa.

Työskentelyssä korostuivat oman valtuustoryhmän palaverit, viranhaltijoiden kuuleminen valtuustoryhmissä, seminaarit, ennakkokeskustelut, infotilaisuudet ja asukaskuulemiset.

Kaikenlaiset asioiden ennakkokäsittelyt ovat tulleet entistä tärkeimmiksi.

PARHAITEN valtuutetut arvelivat onnistuneensa taloudenhoidossa, kuntaliitosasiassa ja sosiaali- ja terveyspiirissä.

Epäonnistumisiksi mainittiin sosiaali- ja terveys- sekä erikoissairaanhoidon menojen hallinta ja kaavoitus.

Seuraavalle valtuustolle jäi valtuutettujen mielestä paljon hoidettavaa sosiaali- ja terveyspiiriasioissa ja palveluissa.

KUVATEKSTI

PEKKA HÖLKKI

Lappeenrannan valtuutetut arvioivat vaikutusmahdollisuuksiensa vähentyneen. Maanantai-illan kokouksessa asioista olivat päättämässä muun muassa Anja Helvasto (vas.), Raimo Paalanen ja Anneli Kiljunen.

Valtuustokyselyn avoimia vastauksia

Asiat aikaisemmin tiedoksi ja käsittelyyn, ei viedä asioita ”keskeisten” luottamushenkilöiden ”lupauksilla” eteenpäin.

Valtuusto on palautettava sille kuuluvaan asemaan.

Vaaleissa saatu henkilökohtainen äänimäärä määrää, kuka johtaa puhetta seuraavat 2+2 vuotta, oli puolue mikä tahansa.

Asioita tulee valtuustoon aika valmiiksi pureskeltuna.

Nyt liiaksi ei-valtuutettuja lautakunnissa.

Valtuustokokouksia leimaa kiire.

Kirjoittaja:
Helena Rissanen