ETTI KANTOLA
Yrittäjien tavoite saada äänensä paremmin kuuluviin politiikassa toteutuu. Uusiin valtuustoihin valittiin myös Etelä-Karjalassa aiempaa enemmän eri alojen yrittäjiä.
Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila on erittäin tyytyväinen tulokseen. Myös yhdistyksen johdolta vaalit sujuivat varsin hyvin. Toimitusjohtaja Korkeila (kok.) menee valtuustoon Lappeenrannassa ja puheenjohtaja Pasi Saajanlehto (kok.) Imatralla.
Korkeila on laittanut merkille, että eteläkarjalaisyrittäjät kahmivat myös muhkeita äänisaaliita. Esimerkiksi Saajanlehtoa kannatti uutena ehdokkaana kolmisensataa äänestäjää.
Yleensä yrittäjätaustaiset ehdokkaat eivät ole saaneet näin hyviä äänimääriä. Kyllä yrittäjyys on nyt hyvässä kurssissa.
Liike-elämän edustajat aikovat korottaa ääntään kunnallispolitiikassa.
Haluamme yrittäjäkentän näkemykset kuuluviin, sillä keskimäärin 46 prosenttia kunnan tuloista tulee yksityiseltä sektorilta, Korkeila perustelee.
Pääteema on yrittäjyysvaikutusten arviointi. Kyseessä on yrittäjät huomioiva tapa tehdä päätöksiä, minkä Korkeila rinnastaa ympäristövaikutusten arviointiin, joka on jo laissa.
Korkeila arvelee yrittäjänäkökulman jääneen kunnallisissa päätöksissä vähälle, koska suurin osa valtuutetuista on edustanut julkishallinnon työntekijöitä.
Siksi kunnat eivät ole kovin yrittäjäystävällisiä.
Yrittäjäjärjestöt ahersivat taustalla vaalien alla, ja puolueet onnistuivat houkuttelemaan yrittäjiä ehdolle enemmän kuin edellisvaaleissa.
Korkeila kertoo politiikassa mukana olevien yrittäjien ylittävän puolue- ja toimialarajat.
Muuten he edustavat toimialoja laidasta laitaan, mutten muista nähneeni metallialan yrittäjiä. Täällä päin alihankintatyö on kuitenkin merkittävää, ja konepajafirmoja on paljon.
Myös yrittäjänaisten osuuden Korkeila soisi olevan suurempi.
Perussuomalaisten tulevat Lappeenrannan valtuutetut Marja-Leena Leppänen ja Satu Virtala ovat molemmat yrittäjänaisia. Leppänen lupaa ainakin perussuomalaiskaksikon olevan äänekäs ja tehokas sekä käyttävän yrittäjyyden keinoja.
Yrittäjälle ei tule raha kuin manulle illallinen. Pitää olla idearikas, ehkä sitä voi käyttää valtuustossakin.
Leppänen sanoo Lappeenrannasta syntyvän käsityksen, ettei kaupunkiin haluta uusia yrittäjiä tai heidät halutaan valikoida.
Sehän on ihan hullua. Ei kaupungin pitäisi laittaa kapuloita rattaisiin, sillä yrittäjähän kantaa riskin.
Lappeenrantalainen liikuntayrittäjä Markku Timonen (myö) ei vielä arvioi, syntyykö yrittäjävaltuutettujen välille puoluerajat ylittävää yhteistyötä.
Yrittäjäyhdistyksen kautta tietysti yrittäjät ovat tekemisissä, ja siellä yhteistyötä syntyy.
Turvatekniikka-alan toimitusjohtaja Voitto Ampuja (sd.) uskoo, ettei päätöksenteko mullistu tulevalla kaudella, sillä vaalienaluspuheet ja irtiotot karsivat totisen työn alkaessa.
Luottamustehtävässä on etusijalla löytää päätökset kunnan ja kuntalaisten hyväksi. Ei siellä bisnesasioita käsitellä.
Ampuja uskoo, että yrittäjien osaaminen korostuu muun muassa budjetoinnissa, investoinneissa, talousarvioissa ja kaupunkiyhtiöiden hallituksessa.
Ne asiat ovat selvempiä, kun on päivittäin rahan kanssa tekemisissä.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Perussuomalaiset yrittäjänaiset Marja-Leena Leppänen (vas.) ja Auli Kangasmäki Lemiltä työskentelevät yhteisessä toimistossa Lappeenrannan keskustassa. Leppänen on siivous- ja Kangasmäki tilitoimistoyrittäjä.
YRITTÄJÄTAUSTAISIA VAALEISSA VALITTUJA
Lappeenranta: yrittäjiä 12/ valtuuston koko 71
Imatra: 3/43
Lemi: 4/21
Luumäki: 5/27
Ylämaa: 4/17
Taipalsaari: 9/27
Suomenniemi: 6/17
Savitaipale: 4/27
Parikkala: 8/27
Rautjärvi: 6/27
Ruokolahti: 7/27