SEIJA HACKMAN
LAPPEENRANTA. Kehitysvammaiselle nuorelle ei Lappeenrannassa löydy likikään aina sopivaa asuinpaikkaa. Hyvä työ nuorten valmentamisessa itsenäiseen asumiseen menee hukkaan, jos nuori ei pääse koulutuksen jälkeen asumaan itsenäisesti.
Tätä mieltä on joukko kehitysvammaisten nuorten vanhempia. Vanhemmat luovuttivat tällä viikolla vetoomuksensa kehitysvammaisten nuorten asumisolojen parantamiseksi Lappeenrannan sosiaalipalvelujen johtajalle Marja Kososelle. Vanhemmat vaativat uuden asumisyksikön perustamista mieluiten lähelle keskustaa.
Vetoomuksessa mukana olevat vanhemmat edustavat 16-24-vuotiaita eri asteisesti kehitysvammaisia nuoria. Nuoret ovat opiskelleet tai opiskelevat ammattiopisto Luovissa Joutsenossa. Luovissa nuoria valmennetaan itsenäiseen asumiseen ja jatko-opintoihin. Valmennus kestää vuodesta kolmeen vuoteen.
Vanhemmat arvioivat, että joka vuosi useampi valmennuksen läpi käynyt nuori joutuu palaamaan takaisin kotiin, vaikka tavoite on, että kehitysvammaiset pääsisivät itsenäistymään ja osaksi yhteiskuntaa.
– Joutsenon koulutus on hyvä askel eteenpäin. Yhä enemmän on kuntoutunutta väkeä, joka tarvitsee uudenlaisia asumispalveluja. Emme tarvitse raskasta laitoshoitoa, vaan lisää tuettua asumista, Harry Granö, yksi aloitteen takana olevista vanhemmista, tiivistää.
Lappeenranta tarjoaa kehitysvammaisille asuntolatyyppistä asumista pääasiassa Hovinpellolla ja Saimaanharjulla. Lisäksi Leirissä ja Voisalmessa on joitakin itsenäiseen asumiseen valmentavia paikkoja.
Vanhempien mukaan olemassa olevat asuinvaihtoehdot ovat paitsi liian raskaita ja laitosmaisia, myös kalliita ja osin huonosti valvottuja. Suuri puute on, että ne ovat kaukana harrastus- ja työpaikoista. Vammaiselle jos kelle olisi tärkeää päästä helposti harrastuksiin ja muiden ihmisten pariin.
Nykyiset asuinpaikat ovat vanhempien mielestä toisiinsa nähden myös liian hajallaan. Paikkoja niissä vapautuu vähän kerrallaan, jolloin koulussa luodut ystävyyssuhteet katkeavat.
Uusi asumisyksikkö voisi vanhempien mielestä olla pienkerrostalo tai rivitaloryhmittymä lähellä keskustaa. Asuntojen pitäisi olla muunneltavissa elämäntilanteen mukaan.
Saatavilla pitäisi olla kannustusta arkiaskareisiin, turvaa sairauksien varalta, pientä vapaa-ajan ohjausta ja valvontaa öisin – sekä palvelujen jatkuvuutta.
Sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen myöntää, että vammaisten asumiseen tarvitaan kenties uusia tilaratkaisuja. Hän muistuttaa kuitenkin, että kyse on jatkuvasta ja normaalista työstä vammaispalvelujen kehittämisessä. Raskasta laitoshoitoa on reilussa kymmenessä vuodessa purettu rivakasti.
– Vielä 90-luvun puolivälissä meillä oli 40-50 laitospaikkaa. Nyt niitä on Lappeenrannassa neljä Kymen erityishuoltopiirin seitsemän paikan lisäksi, Kosonen laskee.
Kosonen lupaa, että asumismahdollisuudet kartoitetaan, mutta ratkaisuja hän ei vielä ennakoi.
– Asuntopalvelulla voisi tässä olla iso rooli. Sieltä saisi vuokra-asuntoja nopeallakin aikataululla.
Koko maassa sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on edelleen tuntuvasti vähentää vammaisten laitospaikkojen määrää.