Pienet kunnat koulivat johtajia isompien kuntien tarpeisiin. Suomenniemellä viranhakurumba toteutetaan keskimäärin joka
kolmas vuosi.
ANNE KOKKONEN, TEKSTI
PÄIVI VIRTA-SALO, GRAFIIKKA
Pentti, Hans, Kirsi, Marketta, Kristiina… Yhden käden sormet eivät kohta enää riitä Suomenniemen kunnanjohtajia laskettaessa. Luetteloon tulee täydennystä ensi vuoden alkupuolella, kun Rantasalmelle siirtyvälle Kristiina Järvenpäälle valitaan seuraaja.
– Uskon, että paikka tulee hakuun. En näe muutakaan järkevää vaihtoehtoa, Suomenniemen kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Korhonen (kesk.) sanoo.
Korhonen jos kuka kuuluu kunnanjohtajavalinnan spesialisteihin: Suomenniemen avoin virka on pantu hakuun neljä kertaa kymmenen vuoden aikana. Ratkaisut ovat olleet onnistuneita paitsi Suomenniemen myös Hauhon, Virolahden, Sysmän ja Rantasalmen mielestä.
KUNNANJOHTAJIEN suuri vaihtuvuus ei ole ainoastaan Suomenniemen ongelma. Melkein kaikki pienet maalaiskunnat toimivat lahjakkuuksien hautomoina ja astinlautoina mielenkiintoisempiin virkoihin.
– Miksi ottaa joku eläkettä odottava, jos voidaan saada sellainen, jolla on kunnalle jotain annettavaa? Pätevän henkilön kohdalla on luonnollista, että hänen kunnianhimonsa herää ja hän alkaa pyrkiä urallaan eteenpäin, Korhonen sanoo.
Kasvattajakunnalle johtajan lähtö on aina tappio, vaikka ratkaisut olisivat inhimillisesti kuinka ymmärrettäviä tahansa. Valintaprosessi valitusaikoineen vie kuukausia, ja moni vireillä oleva asia jähmettyy heti, kun kunnanjohtajan lähtöhalut tulevat julkisuuteen.
– Vähintään puoli vuotta menee ennen kuin uuden kunnanjohtajan kädenjälki alkaa näkyä kunnan toiminnassa, Korhonen arvioi.
Kun Suomenniemen kunnanjohtaja vaihtuu keskimäärin joka kolmas vuosi, käytännössä kolmannes virkakaudesta kuluu muuttotohinoissa. Rakenna siinä sitten pitkäjänteistä elinkeino- ja talouspolitiikkaa tai toimivia suhdeverkostoja.
ENTISET kunnanjohtajat äityvät suorastaan kaunopuheisiksi muistellessaan Suomenniemeä. Ajatus kunnanjohtajien koulutuslaboratoriosta ei kuulemma ole kaukaa haettu.
– Suomenniemi tarjosi mahtavan tilaisuuden harjoitella kunnan operatiivista johtamista. Kunta oli niin pieni, että langat pystyi todella pitämään käsissään, Parikkalaan kohta siirtyvä Alavieskan kunnanjohtaja Hans Olander suitsuttaa.
– Se oli hyvin monipuolinen, kokonaisvaltainen ja poikkeuksellinen työ, jossa sai ja piti olla mukana kaikessa. Tunne, että kaikki oli hyppysissä, oli hemmetin kiva, Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki muistelee.
– Oli oikein hyvä, kun Suomenniemellä joutui tekemään kaikkea. Yhdet vaalitkin tulin siellä pyörittäneeksi, Kiteen kaupunginjohtaja Kirsi Hämäläinen kertoo.
Mäntyharjun hallintojohtajana pitkään toimineelle Kristiina Järvenpäälle työn sisältö ja paikkakunnan mentaliteetti eivät tulleet yllätyksenä. Opettelemista oli lähinnä julkkiksen roolissa, joka pienellä paikkakunnalla lankeaa kunnanjohtajalle kuin luonnostaan.
– Asia korostui etenkin alkukuukausina, kun kaikki tuntuivat tuntevan minut, mutta minä en tuntenut juuri ketään, Järvenpää tunnustaa.
PERIAATTEESSA Suomenniemi voisi hankkia kunnanjohtajan tehtävät ostopalveluina jostain naapurikunnasta tai valita yhden valtuutetuista pormestariksi.
Risto Korhonen ei lämpene kummallekaan vaihtoehdolle.
– Täällä kunnanjohtaja joutuu oikeasti paneutumaan syvemmälle asioihin. Mitä siitä tulisi, jos joku hoitaisi kunnanjohtajuutta muiden tehtäviensä ohella?
Korhosen puhelin alkoi piristä heti, kun Kristiina Järvenpään nimi mainittiin Parikkalan yhteydessä. Pienenkin kunnan kunnanjohtajuus kiinnostaa, mutta valintaperusteet ovat kovat.
– Käytännön kokemusta kunnallishallinnosta pitää olla, samoin yhteistyökykyä, Korhonen painottaa.
Itse hän ei enää osallistu seuraavan kunnanjohtajan valintaan, vaan seuraa prosessia kunnallispolitiikan evp:nä.
ES-ARKISTO/SEPPO RAUTIOVAARA
Kristiina Järvenpään ura lähti nousukiitoon Suomenniemellä. Viime maanantaina hänet valittiin Rantasalmen kunnanjohtajaksi.