MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Vieläkö alkaisit uudestaan?
Sitä on tapana kysyä ihmiseltä, joka lopettaa elämässään jonkin pitkän ja merkittävän vaiheen. Päivänpolitiikan jättävä kunnallisneuvos Pentti Komi (sd.) vastaa, että alkaisi, jos voisi palata 30 vuoden taa.
– Olen saanut elämyksiä, joita en olisi keskikoulupohjalta muuten saanut. Olen kokemuksista rikas: sillä tavalla laskettuna minulla voisi olla rahaa paljon. Ei minulla olisi myöskään Sari Sarkomaa -esteitä. Lapset olivat jo isoja, kun aloitin.
PERUSDEMARI Komi on tehnyt näkyvästi Imatran kunnallispolitiikkaa ja Etelä-Karjalan maakuntapolitiikkaa. Valtakunnansarjakin oli ulottuvilla.
– Kerran kysyttiin kansanedustajaehdokkaaksi. Kieltäydyin, koska Imatran-ehdokkaamme oli sillä kertaa jo käytännössä valittu.
Konkari kertoo aika tavallisen aikalaistarinan siitä, kuinka kaikki alkoi.
Luottamustehtävissä Pentti Komi aloitti ay-liikkeessä. Vuoden 1980 kunnallisvaaleihin Vuoksenniskan työväenyhdistyksen vahva mies Paavo Tiilikainen pyysi Kaukopään paperiosaston aktiivia ehdokkaaksi. Siitä alkoi ura, joka vei Komin Imatran kaupunginhallituksen ja maakuntahallituksen keulaan.
Tehtiin Saimaankaupunkia. Sen kaatuminen ei jää Komia kaivelemaan, vaikka hän joutuikin henkilökohtaisesti kovan paikan eteen. Uskottavuuskysymysten takia Komi lähti hankkeen keulasta, kun Imatran demareilta loppui luotto Lappeenrantaan.
– Johdin ohjausryhmää, kun minut kerran tehtävään valittiin. Sen voin sanoa, että itse olisin ollut valmis katsomaan homman loppuun saakka.
NYT Lappeenranta leviää Imatran rajanaapuriksi. Komia se ei häiritse.
– Lappeenrannasta tulee vain entistä suurempi. Se ei vaikuta Imatran elämään välittömästi sen enempää.
Pitemmän päälle Komi epäilee Lappeenrannan kasvun voivan heijastua esimerkiksi aluepoliittisten tukien jakoon, mutta ei hän usko Imatran kärsivän mittatappiota siinäkään.
– Eikös pienempi yleensä tarvitse tukea enemmän.
KOMI syntyi kovana aikana talvisodan juuri sytyttyä. Niissä melskeissä elämäntaipaleen alku teki mutkan Länsi-Suomeen.
Kovat ajat ovat kotona Imatralla edessä taas teollisuuden vähentäessä väkeään. Tehtaalla korjausmiehenä ja henkilöstöhallinnossa työskennellyt Kutsetin mies tietää, ettei varsinkaan nykyajan globaalin suurteollisuuden käänteisiin voi kuntatasolla vaikuttaa. Tehdaspaikkakunnan tehtäväksi jää paikata jälkiä miten parhaiten taitaa.
Komin Imatra kuitenkin pärjää palveluelinkeinoihin panostamalla.
– Venäläiset ovat vahvuuttamme. Kuntien venäläistonttikauppojen arvostelijoille voi sanoa, että olisitte ostaneet itse. Vapaasti tarjolla tavara on ollut.
POLITIIKASSA Komi on ollut joukkuepelaaja. Diktaattoria sovittelijan maineessa kulkevasta miehestä ei saa tekemälläkään.
Joukkuelajit olivat myös nuoruuden harrastuksia. Komi oli jää-, kori- ja pesäpalloilija.
Jatkossa Komi, 69, tähtää yksilöliikuntaan. Uinti kiinnostaa. Komi toivoo myös oikeaa talvea nyt, kun on aikaa hiihtää. Paras paikka löytyy läheltä, Immalanjärven aurinkoladulta.
On kuitenkin yksi joukkue, jolle Komin vapautuminen politiikan pyörteistä tietää voittoa. Yhteisten asioiden ajamisen tietopankki suunnittelee osallistuvansa paremmalla ajalla paremmin Raution kaupunginosayhdistyksen rientoihin.
– Aktiivisempi osallistuminen niihin talkoisiin on harkinnassa.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Pentti Komi muistelee menneitä levollisin mielin. Politiikka vei aikaa paljon, mutta paljon se myös antoi.
PENTTI KOMI
Syntyi Eurassa 11.12. 1939.
Toiminut Imatran kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana.
Työelämän luottamustehtäviä olivat muun muassa Kaukopään paperiosaston puheenjohtajuus sekä henkilöstön edustaminen vanhan Enson hallintoneuvostossa.
Imatran kylpylän omistavan Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiön hallituksen puheenjohtaja, kylpyläosakeyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja, Imatran YH-Rakennuttajan ja yritystilayhtiön hallitusten puheenjohtaja.