SEIJA HACKMAN
LAPPEENRANTA. Lappeenranta joutunee lähivuosina paneutumaan hulevesistä huolehtimiseen. Toistaiseksi kaikki Lappeenrannan hulevedet lasketaan sellaisenaan suoraan vesistöihin. Ne ovat todennäköisesti merkittävin syy Sunisenlahden veden huonoon laatuun.
Hulevesiä ovat kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvat sade- ja sulamisvedet. Niitä ei perinteisesti ole Suomessa juuri käsitelty, koska niiden aiheuttamat ongelmat on jätevesiin verrattuna nähty pieniksi.
Monissa kaupungeissa on kuitenkin havahduttu siihen, että paikallisesti hulevedet voivat heikentää veden laatua paljonkin. Esimerkiksi Kuopiossa huoli Kallaveden lahtien tilasta sai aikaan sen, että huleveden kuormittavuus ja puhdistustarve selvitettiin. Selvityksen perusteella laadittiin valuma-aluekohtainen suunnitelma hulevesikuorman pienentämiseksi.
Lappeenranta ei toistaiseksi huolehdi hulevesistä mitenkään. Vesilaitoksen laskujen mukaan eri puolilta kaupunkia vesistöihin liruu yhteensä 100-150 ojaa. Niistä vesiin valuu ravinteiden lisäksi maa-ainesta ja ilman kautta tulleita ympäristömyrkkyjä. Koktailin tarkka koostumus riippuu paikallisista oloista.
Noin 20-30 kaupungin hulevesiojista päätyy Sunisenlahteen, joka muun Pien-Saimaan tavoin on tänä syksynä kärsinyt ennätysmäisestä sinileväkukinnasta.
Kaupunkien hulevedet eivät ole niin fosforipitoisia kuin pelloilta ja metsistä vesistöihin huuhtoutuvat vedet. Määrällisesti niitä on kuitenkin paljon. Ja lisää tulee.
– Tällaiset talvet lisäävät kuormitusta. Huomaahan sen siitä, miten vedenpinta on korkealla, että koko ajan valumia menee, ympäristötarkastaja Minna Korttinen toteaa.
Hajakuormitus vesistöihin voi viime talven kaltaisina talvina olla moninkertaista normaaliin, tai entisaikoihin, verrattuna. Kaupunkien hulevesien lisäksi talvisateet lisäävät valumia myös talvella paljailta pelloilta.
– Tarve vesiensuojelulle vain kasvaa, vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.
Sunisenselän veteen vaikuttaa koko Pien-Saimaan tilanne, mutta paljon on merkitystä myös paikallisilla tekijöillä. Sellaisia ovat oikeastaan vain hulevedet.
– Lavikanlahdella ja koko Maavedellä on paljon maataloutta, joka selittää fosforin. Ihmeelliseltä tuntuu, että Sunisenselälläkin fosforia on niin paljon. Humusta on kuitenkin aika vähän, mikä todistaa sen, ettei Lavikanlahti tai Maavesi Sunisenselällä niin hirveästi tunnu. Hulevesillä on oleellinen vaikutus tässä lähialueella, Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pena Saukkonen ynnäilee.
Myös Visa Niittyniemi uskoo, että vaikka hulevedet ovat koko kuormituksessa vaan yksi tekijä, aivan kaupungin edustalla ne voivat olla suurin sellainen. Merkityksensä voi olla myös kaupungin pinnanmuodostuksella: harjualueilta vedet ryöppyävät vilkkaasti Saimaaseen.
Sinilevän aiheuttamat ongelmat vedenotolle ovat saaneet kaupungin ympäristötoimen kaivamaan naftaliinista taannoisen Sunisenlahden suojelusuunnitelman.
– Sen yhteydessä hulevesistäkin tehtiin tutkimuksia. Ne täytyy nyt käydä läpi. Pitää myös selvittää, ettei hulevesiin sekoitu missään jätevesiä, Minna Korttinen sanoo.
Ympäristötoimi toivoo, että Lappeenrannan Vesi Oy on aktiivinen asiassa ja selvittää, onko linjastoissa saneerattavaa. Korttisen mukaan olisi syytä tehdä kattava selvitys myös siitä, voidaanko hulevesiä käsitellä jotenkin ennen vesistöihin johtamista. Lähinnä keinona olisivat viipymäaltaat ja suojavyöhykkeet.
Lappeenrannan Vesi Oy:n suunnittelupäällikkö Arvi Seppänen ei tyrmää työtä mahdottomana.
– Aika iso juttu se olisi, mutta ei älytön homma. Vaatii 10-20 vuotta aikaa sekä rahaa.
Seppäsen mukaan vanhoja hulevesiojia ei kaupungissa ole saneerattu ja varustettu viipymäaltailla. Esimerkiksi Skinnarilan uusille kaava-alueille sellaiset kuitenkin on jo piirretty.
KUVATEKSTI
MARLEENA LIIKKANEN
Asutuksen ympäröimään Sunisenlahteen Lappeenrannassa laskee kymmeniä hulevesiojia.
HULEVEDET
Kaupunkimainen rakentaminen heikentää veden luontaista imeytymistä maaperään, mikä lisää pintavaluntaa.
Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pysty- ja vaakapintaa on, sitä suurempi osa ilmankin kautta tulevista ympäristömyrkyistä päätyy vesistöihin.
Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta aiheuttaa eroosiota, tulvimista, pohjaveden pinnan laskua sekä muutoksia purkuvesistöjen virtaamissa ja vedenkorkeuksissa.
Luonnonmukaisten keinojen kuten kosteikkojen lisäksi hulevesien hallitsemisessa voivat auttaa imeytys- sekä viivytys- ja pidätysrakenteet.