LAPPEENRANTA. Kauskilan Kappelinmäen kalmiston vieressä sijaitsee umpeenkasvanut Löytösenlampi. Sen uumenista otettiin siitepölynäyte vuonna 2002.
Siitepölyanalyysi paljasti, että Lappeella on viljelty maata yhtäjaksoisesti jo ajanlaskun alusta lähtien.
Tutkijoita on askarruttanut kysymys, mistä löytyy ajanlaskun alun ja 1100-luvun välinen asutus.
ARVOITUSTA ei ole vielä ratkaisu.
Arkeologi Ville Laakso on tullut vakuuttuneemmaksi siitä, että vastaus löytyy nykyisiltä asuinpaikoilta.
– Se selittäisi monta asiaa ja saattaa olla laajempikin ilmiö Etelä-Karjalassa.
KAUSKILAN kalmistoa edeltävällä ajalla (ennen 1100-lukua) on ilmeisesti käytetty polttohautausta: sekä hautaröykkiöitä että tasaisen maan polttokenttäkalmistoja.
Etenkin polttokenttäkalmistoja on Laakson mukaan vaikea havaita, ja paikkoja lienee myös tuhoutunut.
Etelä-Karjalassa on lukuisia pelto- ja kaskiraunioita.
Osa niistä saattaa Laakson arvion mukaan olla hautaraunioita. Kiviröykkiöiden satunnaisissa tutkimuksissa hautoja ei ole kuitenkaan löytynyt.