Palotorni ja postitalo kuuluivat Arne Tegelmanin kaupunkiin

Satamasta on kadonnut monta rakennusta. Kauppakatua reunusti puutalojen rivi. Lappeen kirkko oli punaruskea. Raastuvankadun yläpäästä saattoi nähdä Lappeenrannan kirkon.

SARI PULLINEN

LAPPEENRANTA. Taidemaalari Arne Tegelmanille (1907–1981) kotikaupunki Lappeenranta oli yksi tärkeimmistä maalausten aiheista. Öljyväreillään hän tuli ikuistaneeksi kaupunkimiljöötä, joka nyt on kadonnut.

Keskeisellä paikalla seisova Lappeen kirkko on taiteilijan maalauksissa punaruskea, tänään keltainen. Suurin piirtein siinä, missä nyt on kauppakeskus Armada, oli Viipurin kaupunginarkkitehti Bosinin suunnittelema ruiskuhuonerakennus. Se valmistui 1861 vahtitorneineen, vartijoiden asuntoineen ja vankikoppeineen.

Vuonna 1954 palotornin paikalle nousi asuin- ja liikerakennus. Tegelmanin maalaus Kauppakadun ja Koulukadun kulmauksessa seisovasta palotornista on tullut lappeenrantalaisille erityisen rakkaaksi.

Myös taiteilijan omat kotikulmat ovat muuttuneet. Simolankatu 8:n omakotitalo sijaitsi nykyisen Kiviharjunkatu 10:n kohdalla. Paikalla on nyt kerrostaloja.

Tegelman katsoi kaupunkiaiheitaan suunnittelijan silmin, maalasi yksityiskohdat, mutta hallitsi myös massat. Perustettuaan mainostoimiston Lappeenrantaan 1930-luvulla hän ryhtyi samalla vapaaksi taiteilijaksi. Kun hän lopetti toimistonpidon, kaupunkilaiset tapasivat hänet maalaamassa Kauppakadun kulmalla jo aikaisin aamulla.

Kauppakatua-nimisessä maalauksessa näkyy Lappeen Marian kirkon kellotapuli. Katua reunustaa pitkä rivi puutaloja. Nyt paikkaa hallitsee kauppakeskus Galleria.

Satama ja Raatihuoneen tienoo olivat vuosikymmeniä sitten Lappeenrannan kaupankäynnin keskuksia. Satama oli Tegelmanille rakas maalausten aihe, samoin kuin Linnoitus.

Kun tori siirtyi Raatihuoneen edestä rantaan 1890, alettiin satamaan rakentaa ensimmäistä kaksikerroksista liiketaloa. Siinä oli pieniä liikkeitä, kahviloita ja valokuvaamoja, ja toisessa kerroksessa postikonttori.

Talon rakennutti rakennusmestari E. J. Holpainen. 1924 siihen tuli lainakirjasto ja lukusali.

Myöhemmin, omistajan vaihduttua, taloa ruvettiin kutsumaan Leino-Pärnäsen taloksi, ja sen rinnalle nousi toinenkin, jugend-tyylinen rakennus. 1970-luvun alussa molemmat purettiin.

Tämän jutun ohessa oleva maalaus Satamatorin maalaisten laiturista on elävä ja aurinkoinen. Siinä hääräävät torimyyjät, asiakkaat ja kalastajat. Keltaisen kauppahallin rakennutti 1903 rautakauppias Viktor Abramoff. Kauppahallissa oli parikymmentä myymälää. Sodassa se sai pommitusvaurioita, ja sitä jouduttiin lyhentämään.

Kauppahalli purettiin 50-luvulla samaan aikaan kuin lähellä sijainnut Jaakkolan kirkko, joka oli lihatarkastuslaitos. Tegelman ehti maalata kauppahallin juuri ennen sen katoamista kaupunkikuvasta.

Vanhan vesitornin siluetti näkyy eräässä Tegelmanin maalauksessa Pallon suunnalta. Vanha vesitorni rakennettiin 1926, ja se on olemassa edelleen uuden vesitornin sydämenä. Se sai ympärilleen pilarit ja päälle uuden vesisäiliön vuonna 1955.

Jo vanhassa vesitornissa oli näköalatasanne, joka oli kaupungin tärkeimpiä turistikohteita. Nyt sitä ei enää ole.

Kaupunginlahtea ja sen taustalla näkyvää Linnoitusta Tegelman on kuvannut muun muassa Osuusliike Yhtymän ravintolaan tekemässään suuressa seinämaalauksessa vuonna 1946.

Myös Linnoituksen portti ja Satamatieltä näkyvät Linnoituksen vallit on kuvattu useaan maalaukseen. Sittemmin Linnoituksen vallitusta on siirretty ja laajennettu.

Juttua varten on haastateltu

Mervi Kansosta, Marjatta Räsästä, Elina Vuorta ja Eija-Hilkka Anttilaa.

l l l

Arne Tegelmanin näyttely Värisäveltäjä jatkuu Etelä-Karjalan taidemuseossa 29.3. saakka.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Nykyään Kauppakadun varrella kohoaa massiivinen Galleria.

Lappeenrannan satamatori on teos 1950-luvulta. Keltainen kauppahalli (oikealla) sijaitsi keskellä toria.

Raastuvankatua-maalaus on 1950-luvulta. Raastuvankadulla kerrostalot estävät näkymän Lappeenrannan kirkkoon.

Kauppakatua-maalauksen Arne Tegelman teki 1947. Sama kadunpätkä joulukuussa 2008.

Arne Tegelman (1907–1981) rakasti maalata kotikaupunkiaan.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen