LEENA SALLINEN
Pien-Saimaan kuormittajista kiistellyin on valtionyhtiö Vapo Oy:n turvetuotanto. Sitä on Taipalsaaren Suursuolla ja Vehkataipaleensuolla sekä Savitaipaleen Kiihansuolla.
Vapon soilta valuvista turpeen kuivatusvesistä on käyty suukopua ja paperisotaa varsinkin Maavedellä ja Lavikanlahden suunnalla.
Nämä alueet ovat läntisen Pien-Saimaan rehevöityneimpiä osia.
Maavedelle ja Lavikanlahden lähelle turvetuotannon vaikutus pääosin jääkin, sanoo limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
– Läntisen Pien-Saimaan kokonaiskuormitukseen Suursuolla ja Kiihansuolla ei ole paljon merkitystä.
Maavesi on Leväsensalmen ja Kopinsalmen telkeämä Pien-Saimaan pohjoinen osa ja Suursuon purkuvesistö. Lavikanlahti on Pien-Saimaan läntinen umpisuoli, jonka suulle Kiihansuon kuivatusvedet purkautuvat. Siitä ne uppoavat Kaupin mukaan Koneenselän syvänteeseen.
Vehkataipaleensuon purkuvesistö on itäisen Pien-Saimaan puolella Jakaranlahdessa. Sieltä turpeen kuivatusvedet sekoittuvat Kaukaan jätevesiin ja hajoavat Suur-Saimaalle.
Myöskään Maavedellä ja Lavikanlahdella Vapo ei tutkimusten mukaan ole niin suuri syntipukki kuin monet paikalliset asukkaat väittävät. Kaupin mukaan maa- ja metsätalous on näilläkin alueilla suurin syy vesistön huonoon tilaan.
Pohjia siihen on tosin luonnostaan.
– Järvi on valuma-alueensa lapsi. Pien-Saimaa on pääosin Suur-Saimaan tapaan kirkasvetinen ja vähähumuksinen tyyppi. Maavesi on pieni ruskeavetinen humustyyppi, eikä Lavikanlahtikaan ole kirkas ollut.
Varsinkin Maavedellä suurin ongelma on Kaupin mukaan pohjaan kertynyt muju, jonka tuuli pöyhii kesällä liikkeelle matalassa järvessä.
– Se tekee veden epämiellyttäväksi virkistyskäyttöön, sotkee verkkoja ja voi lisätä levätuotantoa.
Vapo ei ota Maaveden mujua piikkiinsä.
– Siellä on vanhoja syntejä puolin ja toisin. Vuoden 1964 ilmakuvissa Maaveden pellot näyttävät samanlaisilta ja rannat yhtä liettyneiltä kuin nykyisin, sanoo biologi Heikki Torpström Vapo Oy:stä.
Vapon turvetuotanto alkoi Suursuolla vuonna 1979. Vuonna 1994 Suursuolle tuli ensimmäinen ympäristölupa ja vuonna 1995 kuivatusvesien kemiallinen puhdistus. Sen aikana Suursuo ei Torpströmin mielestä ole vaikuttanut Maaveden tilaan juuri millään lailla.
Kiihansuolla turpeennosto alkoi vuonna 1999. Torpströmin mukaan sekään ei ole voinut rehevöittää pahasti vesistöä, koska vesiensuojelu on niin tehokasta. Torpström sanoo, että Vapon soilta tulee Pien-Saimaaseen melkein puhdasta vettä.
KUVATEKSTI
MIKA STRANDÉN
Suursuon turvetuotantoalue näkyy kuvassa ruskeana taustalla. Kuivatusvedet tulevat sieltä puhdistuksen jälkeen Halilanojaa pitkin etualalla näkyvään Maaveteen.