PETTERI VÄRTÖ
ERIKOISSAIRAANHOIDON kulut ovat kuin ensimmäiset liukkaat tai heikot jäät: yllättävät aina. Oho-elämyksen syynä on yksinkertainen yhtälö. Kuntien verokertymä Etelä-Karjalassa kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa, erikoissairaanhoidon kulut taas kuutisen prosenttia. Kuilu jää kunnissa budjetoimatta.
Kunnanjohtajat haukkuvat keskussairaalaa ja sairaanhoitopiiriä rahantuhlaajiksi, kun laatu on meille ainut kriteeri, johtajaylilääkäri Markku Härmä sanoo.
Pöydällä lojuu lehti, jonka uutisotsikko kertoo sairaanhoitopiirin laskutuksessa olevan yhä epäselvyyksiä. Se tuntuu tarkoitushakuiselta syyllisen etsinnältä ja harmittaa, ehkä syystä. Jos Imatran 1,7 miljoonan euron kuukausilaskusta löytyi tarkistuksen jälkeen virhettä alle tuhat euroa, sormet voisi pitää taskussa.
ETELÄ-KARJALASSA erikoissairaanhoidon menot ovat maan keskiarvoa alhaisemmat ja menojen kasvu hitaampaa. Menoissa on kuitenkin ollut yllätyksiä.
Sähköisen sairaskertomuksen käyttöönotto yskähteli ja aiheutti lisälaskun kunnille vuoden 2007 lopulla. Vuoden 2008 talousarvio perustui edellisvuoden väärille tiedoille, syntyi tarve korjailla sairaanhoitopiirin laskutusta. Uutisotsikot ovat täyttyneet budjettiylityksistä, kuntiin palautuu seitsemän miljoonaa euroa.
KULUJEN KASVU erikoissairaanhoidossa on helppo yhtälö: muuttujia ovat lääketieteen kehittyminen ja väestön ikääntyminen. Yhä vanhempia ihmisiä voidaan yhä paremmin pelastaa elämälle. Sydänsairaan hitaaseen kuolemaan vienyt pillerilääkitys on vaihtunut elinvuosia lisäävään pallolaajennukseen.
Erikoissairaanhoidon kehittyminen on kannattavaa toimintaa, Markku Härmä kertoo.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisu numero 48 viime vuodelta puhuu samaa kieltä. Erikoissairaanhoidolla hankitut lisäelinvuodet ovat olleet edullisia ja pystyneet suuresti parantamaan potilaiden elämänlaatua.
MYÖS TYÖVOIMAPULA lisää erikoissairaanhoidon kustannuksia toivottua enemmän Etelä-Karjalassa. Osa keskussairaalan leikkaussaleista käy puoliteholla avainhenkilöiden puuttuessa. Leikkauksia on ostettava toisaalta, jotta hoitotakuu täyttyy ja uhkasakot jäävät saamatta. Moraali sanelee valintaa.
Jotkut sairaalat maksavat huippupalkkoja paikkojen täyttämiseksi. Meistä se olisi väärä signaali lääkäreille ja epäeettistä muuta henkilökuntaa kohtaan.
Eniten sairaanhoitopiirin kuluja on kasvattanut henkilöstön palkkojen nousu uusien työehtosopimusten myötä. Tietojärjestelmien uusiminen on alun ongelmien ohella lisännyt myös kustannuksia. Uusi terveyspiiri edellyttää lisäinvestointeja ainakin tietojärjestelmiin, ja muutenkin siltä odotetaan tehoja.
SOSIAALI- JA terveyspiiri aloittaa Etelä-Karjalassa ensi vuoden alussa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osin keinotekoinen ja osin selkeä rajankäynti loppuu. Piiri yksin vastaa asiakkaasta, ja lähetepallottelu päättyy kaikille sairaaloille ja terveyskeskuksille yhteisen potilaskertomuksen myötä.
Potilastieto on kaikkien nähtävillä, ja asiakas voi vapaasti valita hoitopaikan. Hoitoprosessi nopeutuu, kun pullonkauloja jää pois, Markku Härmä sanoo.
Vastaavia järjestelmiä on käynnissä Hämeen ja Kainuun sairaanhoitopiireissä, joissa kokeilu on onnahdellut joiltain osin. Täällä uskotaan onnistumiseen.
Tämä on iso muutos, mutta Etelä-Karjalassa on kaikki edellytykset onnistua. Peiliin pitää katsoa, jos tuloksena on jotain muuta, johtajaylilääkäri arvelee.
PERUSTERVEYDENHUOLTO tapahtuu terveyskeskuksissa, joissa erikoissairaanhoitoa on minimaalisesti Etelä-Karjalassa. Keskussairaalan toiminnoista kaikki ovat periaatteessa erikoissairaanhoitoa. Rajan häivyttäminen sisältää paitsi helpotusta asiakkaalle myös uhkakuvia työvoiman tulevalle rekrytoinnille.
Jos keskussairaala näyttäytyy jonain sosiaalisairaalana eikä erikoissairaanhoitoon keskittyvänä osaajana, se ei välttämättä houkuttele uusia lääkäreitä.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin myötä tavoitteena oleva toiminnan tehostuminen vähentää Härmän mukaan kuluja vähintään kymmenen prosenttia.