KAISA JUNTUNEN
Mitä Konnunsuolla tapahtuu viiden vuoden päästä? Ovatko lepakot ja hiiret vallanneet tyhjät rakennukset vai liikkuuko alueella yhä ihmisiä?
Konnunsuon vankila-alueeseen Lappeenrannassa kuuluu yhteensä 109 rakennusta. Ne ovat Senaatti-kiinteistöjen, eli valtion, omaisuutta. Senaatti-kiinteistöjen johtaja Jari Panhelainen toteaa, että vielä on ennenaikaista sanoa mitään konkreettista alueen tulevasta käytöstä.
Haaste se tulee olemaan. Konnunsuota täytyy lähteä kehittämään paikallisista vahvuuksista ja mahdollisuuksista. Kaivoon ei voida tuoda vettä, hän muotoilee.
Panhelainen ei ole käynyt toistaiseksi Konnunsuolla.
Ensi kuun puolella menen käymään siellä. Haluan nähdä omin silmin, millainen tapaus on kyseessä, Panhelainen toteaa.
KONNUNSUO on ennakkotapaus suuresta suljettavasta vankilasta, joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella. Pienemmän maaseutuvankilan sulkemisesta ja myymisestä valtiolla on onnistunut kokemus.
Sukevalla pistettiin pönkkä Iskolan avovankilan ovelle viime kesänä. Kun Iskola meni viime syksynä myyntiin, se saatiin kaupattua saman tien.
Ei tarvittu kuin yksi myynti-ilmoitus. Paikalliset ostivat peltojen vuoksi, ja myyntihinta oli ihan siedettävä, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Arto Annala.
Mutta Konnunsuo painii ihan eri sarjassa kuin Iskola. Se tulee olemaan vaikea myydä, Annala painottaa.
Iskolassa oli myytävänä noin 25 rakennusta, Konnulla niitä on 109. Iskolassa kaupattiin 9 500 neliötä, Konnunsuolla pitää saada kaupaksi yli 40 000 neliötä. Iskolassa oli peltoja tarjolla 300 hehtaaria, Konnunsuolla maata on 1 048 hehtaaria.
Myyntimiehen vinkkelistä Konnunsuon kauppaaminen tuntuu ylivoimaiselta urakalta.
Se on valtavan iso kokonaisuus, ja silti rakennuksissa on yhteistä tekniikkaa. Kuka koko Konnunsuon ostaisi? Eikä alueella ole asemakaavaa, ja tuskin kovin äkkiä tuleekaan, Annala pohtii.
Konnunsuolla on muun muassa yhteinen lämpö- ja vesijärjestelmä. Kun suuret vankilarakennukset kylmenevät, koko alue jäähtyy.
MUSEOVIRASTOLLA on omat intressinsä Konnunsuon suhteen. Tällä hetkellä museovirastolla on rikosseuraamusviraston kanssa sopimus siitä, että rakennuksia pitää vaalia.
Museovirasto ei ole tehnyt toistaiseksi Konnunsuosta muodollista suojelupäätöstä, mutta sellaisen laatiminen tulee ajankohtaiseksi, jos alue menee myyntiin. Virasto ryhtyy jo nyt kartoittamaan rakennuksia sillä silmällä, että mitkä niistä pitää julistaa suojelukohteiksi.
Päärakennukset ja niiden lähellä olevat maatalousrakennukset sekä asuinalueet muodostavat erittäin merkittävän kokonaisuuden, toteaa museoviraston tutkija Jarkko Sinisalo.
Taiteentutkijan silmin Konnunsuolla on nähtävissä barokkiin vivahtavaa puutarha-arkkitehtuuria.
Päärakennuksen pihapiirissä on aksiaalista sommittelua. Rakennusten sijainnit on tarkkaan harkittu, ja selvästi on ajateltu näkymää paikasta toiseen. Taiteellisesti harkittu alue, Sinisalo ihastelee.
Erityisen huolestunut Sinisalo on nykyisten asuinrakennusten kohtalosta. Ne saattavat ränsistyä hyvin pian tyhjilleen jäätyään.
LAPPEENRANNAN kaupunginjohtaja Seppo Miettinen on pettynyt valtion toimintaan Konnunsuon suhteen.
Konnunsuon lakkauttamispäätös oli virheellinen ja käsittämätön. Valtio puhuu yhtä ja tekee toista.
Hän toivoo, että valtio kantaisi vastuunsa tyhjilleen jäävästä Konnunsuosta ja kehittäisi sinne järkevää toimintaa. Miettisellä on ehdotus valmiina.
Vastaanottokeskuksen voisi siirtää Tiuruniemestä Konnunsuolle. Vankilan tilat soveltuisivat hyvin siihen tarkoitukseen.
Miettinen ihmettelee miten valtio kuvittelee, että saisi Konnunsuon myytyä. Virkamiehet ja hallitushan ovat todenneet paikan niin huonokuntoiseksi, ettei sitä kannata missään tapauksessa remontoida.
ETELÄ-KARJALAN yrittäjien puheenjohtaja Jukka Korkeila arvelee, että Konnunsuolla jatkuu maatalousyrittäminen, mutta muuta toimintaa hän ei sinne keksi.
Korkeila pelkää, että vankilarakennukset eivät herätä ensimmäisenkään yrittäjän kiinnostusta. Hän muistuttaa, että Lappeenrannassa on tälläkin hetkellä isoja teollisuuskiinteistöjä tyhjillään. Entisissä Polan ja Karjaportin tiloissa on teollisuusneliöitä riittämiin.
Konnunsuon sijainti on niin syrjäinen, että kuka sinne laittaisi yrityksen. Hotellia sinne ei saa tekemälläkään, Korkeila sanoo.
Korkeilan mielestä Konnunsuon tilat antaisivat sinänsä hyviä mahdollisuuksia esimerkiksi taide- ja käsityöyrittäjille.
AIEMMIN Suomessa on tyhjennetty Hämeenlinnan lääninvankila, Katajanokan vankila Helsingissä ja Kakolan vankila Turussa. Kaikki kolme vankilaa sijaitsevat kaupunkien keskustoissa.
Hämeen linnan yhteydessä sijainnut entinen lääninvankila palvelee nykyisin vankilamuseona. Viimeiset vangit lähtivät linnasta 1993, ja museo avattiin neljä vuotta myöhemmin.
Katajanokan vankilasta on remontoitu Best Western -hotelli, jota mainostetaan tähän tapaan: Vapaudu kahleista! Muurien sisäpuolella vallitsee lumoava ilmapiiri moderni hotelli vanhassa vankilaympäristössä täynnä kiehtovia vastakohtia.
Katajanokan ex-vankilassa toimii myös ravintola Jailbird (vankilalintu).
Toissa vuonna suljetun Kakolan vankilan rakennukset ovat museoviraston suojeluksessa. Niiden käyttö on edelleen auki. Turun kaupunki suunnittelee vankilan läheisyyteen uusia asuintaloja, mutta monimutkaisessa kaavoitusprosessissa voi mennä vielä monta vuotta.
Viime kesänä Kakola avautui suurelle yleisölle, ja siellä aloitettiin opastetut yleisökierrokset.
KONNUNSUON VANKILA
KUVATEKSTI
ES-ARKISTO/TUULI TRUHPONEN
Kun Konnunsuo pamahtaa myyntiin, tarjolla on 109 rakennusta ja 1 048 hehtaaria maata.
Päärakennukset ja kirkko muodostavat arkkitehtonisesti arvokkaan kokonaisuuden.
Majoitushuoneita Konnunsuolla on ainakin 200.
Remonttitaitoisen unelmakohde:
Konnunsuon vankila
109 rakennusta.
Huoneistoala 37 700 neliötä.
Bruttoala (eli ulkomitat, laskettu mukaan kantavat seinät) 44 500 neliötä.
Maa-alueita 1048 hehtaaria.
Perinteikäs, historiallinen miljöö.
Vankilatoiminta alkoi vuonna 1918.
Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1935.
Ollut vain yhdellä omistajalla, Suomen valtiolla.
Vapautuu vuoden 2011 lopussa.