ILPO LESKINEN
PIEN-SAIMAA ei ole perinteinen muikkujärvi. Hoitokalastuksen avulla muikkukantaa on kuitenkin onnistuttu vahvistamaan.
Eri puolilla Pien-Saimaata on tehty hoitokalastusta vuosina 2001-2005. Järvestä on poistettu tonnikaupalla särkikaloja ja pieniä ahvenia. Näin on saatu elintilaa muikulle.
Vuosien 2006-2007 koetroolaukset osoittivat, että Sunisenselän, Piiluvanselän ja Riutanselän muikkukanta oli elpynyt selvästi.
– Ei voida kiistatta todistaa, että muikkukannan vahvistuminen on hoitokalastuksen ansiota, mutta ei siitä ainakaan ole ollut haittaa, kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta kertoo.
SUNISENSELÄN ja Piiluvanselän kalakantaa tutkittiin koekalastuksin vuonna 1999.
Petokaloja oli alle kymmenen prosenttia. Särkikalojen ja pienien kalojen osuus oli peräti 87 prosenttia.
Pien-Saimaa on lievästi rehevöitynyt järvi. Kalakanta on ollut sen mukaista.
– Pien-Saimaa on melko matalaa. Kevätkutuisille kalalajeille, kuten särkikaloille, löytyy runsaasti kutualueita, etenkin Maavedellä.
HOITOKALASTUKSEN ideana on Tiitisen mukaan se, että kun syksyllä poistetaan järvestä särkikalaa, keväällä kuoriutuvat muikunpoikaset valtaavat särjiltä jääneen tyhjän tilan.
Tämä on näyttänyt onnistuneen: läntisen Pien-Saimaan muikkukanta on vahvistunut. Vehkasalonselän muikkukanta on selvästi pienempi. Siellä ei ole hoitokalastettu.
PIILUVANSELÄLTÄ ja Sunisenselältä kalastettiin 2001-2002 noin 70 tonnia särkiä, lahnoja, salakoita ja pieniä ahvenia.
Vuonna 2003 vuonna kalastettiin 20 tonnia pientä ahventa ja särkeä.
Riutanselältä kalastettiin 128 tonnia 2004-2005. Maavedeltä kalastettiin 30 tonnia särkikaloja ja ahventa 2002-2004.
Pien-Saimaalla ei ole tehty hoitokalastusta helmikuun 2006 jälkeen.
KALAKANNAN seuranta jatkuu tänä vuonna. Pien-Saimaalla tehdään koetroolauksia ja kalanmäärityksiä.
– Tarkoitus on selvittää, mitä hoitokalastus on saanut aikaan ja miten selkävesien ja toisaalta rantavesien kalakannat ovat kehittyneet, Tiitinen kertoo.
SISÄVESIEN hoitokalastus on kaikkea muuta kuin yksinkertaista.
– Työ on suunniteltava ja tehtävä huolella. Hoitokalastus vaatii ammattimaista organisointia ja kalastusta.
Hoitokalastuksessa voidaan tehdä virheitä.
– On herätetty jopa epäilyksiä, että rajuissa ja harkitsemattomissa hoitokalastuksissa järven kalakanta menee huonompaan suuntaan, Tiitinen sanoo.
Hän puhuu kalakannan silppuuntumisesta. Jos hoitokalastus on liian rajua, kalojen koko pienenee ja nuorimmat ikäluokat pääsevät vallalle.
Tällöin järveen syntyy valtaisa pikkukalojen armeija pohjan ravinteita pöyhimään ja vettä rehevöittämään.