Vainikkalan siltaa ei voitaisi tehdä ilman EU-häntärahoja

Etelä-Karjala saa ison potin edellisvuosilta säästyneistä EU-rahoista. Tiepiirin omat rahat eivät olisi riittäneet Vainikkalan Telkjärven siltaan. Ylimääräisillä EU-rahoilla tehdään myös Nuijamaan ja Imatran rekkaparkkien saniteettitiloja, tievalaistusta

Etelä-Karjala saa ison potin edellisvuosilta säästyneistä EU-rahoista. Tiepiirin omat rahat eivät olisi riittäneet Vainikkalan Telkjärven siltaan. Ylimääräisillä EU-rahoilla tehdään myös Nuijamaan ja Imatran rekkaparkkien saniteettitiloja, tievalaistusta Nuijamaalle ja Suomenniemen teitä.

URPO LAANINEN

ETELÄ-KARJALAA onnisti. Maakunta sai yllättävän ylimääräisen rahapotin, melkein kolme miljoonaa euroa EU:n ja valtion rahaa. Suurin osa siitä menee Kaakkois-Suomen tiepiirille. Se pystyy nyt hoitamaan useita kiireellisiä hankkeita, jotka olisivat muuten lykkääntyneet tuleville vuosille.

Kyse on niin sanotuista häntärahoista, jotka ovat jääneet käyttämättä edellisellä EU-rahoituskaudella 2000-2006.

Etelä-Karjalan liiton kehittämisjohtajan Susanna Kaskisen mukaan maakunnassa oli paljon valmiiksi suunniteltuja hankkeita, jotka on mahdollista aloittaa välittömästi. Kiire pakkaa kuitenkin päälle, sillä kohteiden on oltava valmiit kesäkuun loppuun mennessä.

Vainikkalan Telkjärven siltakorjauksen, Suomenniemen-Mäntyharjun-maantien parannuksen, Nuijamaan ja Imatran rekkaparkkien saniteettitilojen, Mustolan sivuraiteen ja Nuijamaantien valaistuksen urakat on aloitettava heti. Aikaa valmistumiseen on neljä kuukautta.

– Se tekee homman riskialttiiksi ja ongelmalliseksi, kun talvi on vielä päällä ja hankkeiden pitää olla valmiit juhannuksena. Tämä oli aika yllättävä uusi kuvio, toteaa tiepiirin talouspäällikkö Jyrki Karhula.

Tiepiirin alueelliset investointirahat ovat vuosittain budjetissa vain kaksi miljoonaa euroa kolmeen maakuntaan, Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon. Nyt tiepiiri saa pelkkiä vanhoja EU-rahoja viisi miljoonaa.

– Ei näitä hankkeita olisi pitkään aikaan tehty, jos lisärahaa ei olisi järjestynyt. Se on kaikki ekstraa, Karhula sanoo.

Vainikkalan Telkjärven siltaa on uhannut painorajoitus, ja sen puukannet uusitaan ja päällystetään. Korjaus on tärkeä raskaalle liikenteelle ja yritysten kuljetuksille.

Suomenniemen-Mäntyharjun tiellä ei pystytä miljoonahankkeella vielä oikomaan mutkia ja mäkiä, vaan raha menee Karhulan mukaan rakenteiden vahvistamiseen.

Nuijamaan ja Imatran rekkaparkit tarvitsevat asialliset saniteettitilat bajamajojen ja muiden tilapäisten systeemien sijaan. Nuijamaalla on vain yksi vessa rekkojen odotusalueella, ja Imatralla ei ainuttakaan. Tienvarren asukkaat ovat valittaneet ongelmasta.

– Ihmisiä ne ovat rekkakuskitkin, olivat minkämaalaisia tahansa. Palvelutasoa nostetaan, mutta ei rajalle mitään luksusta rakenneta. Asialliset wc- ja suihkutilat kuitenkin tehdään.

Jyrki Karhula on tyytyväinen, että tiepiirin tämän vuoden varsinaisessa budjetissa on määrärahat Taavetin-Jurvalan kevyen liikenteen väylälle ja Lemin kirkolta Savitaipaleelle johtavan tien parantamiseen. Jurvalan pyörätiet on tarkoitus saada valmiiksi koulujen alkuun mennessä elokuussa.

Etelä-Karjala saa kehittämisjohtaja Susanna Kaskisen mukaan 30 prosenttia Etelä-Suomen ohjelman ylimääräisestä kymmenen miljoonan euron potista. Normaalisti Etelä-Karjalan osuus aluerakennerahastosta on 19 prosenttia.

Koko maassa jäi käyttämättä EU:n rakennerahastovaroja noin 35 miljoonaa euroa.

Erikoista oli, että toteutettavista hankkeista päätti työ- ja elinkeinoministeriö. Se ilmoitti viime viikolla Etelä-Karjalan liitolle, mitkä hankkeet maakunnassa voi rahoittaa.

– Etelä-Karjala hyötyi nyt, kun meillä oli valmiiksi suunniteltuja hankkeita, joita ei olisi muuten voitu tehdä pitkiin aikoihin. Voimme olla tyytyväisiä, Kaskinen toteaa.

KUVATEKSTI

PEKKA HÖLKKI

Telkjärven silta ei kestä enää raskaita ajoneuvoja. Sillan puukansi korjataan ja päällystetään juhannukseen mennessä.

HÄNTÄRAHAHANKKEET

Vainikkalan Telkjärven sillan korjaus, kustannukset 300 000 euroa.

Suomenniemellä maantien 381 Multamäki-Varpanen-rakenteen parantaminen, 1,2 miljoonaa euroa.

Lappeenrannassa valtatie 13:n tievalaistus Soskua-Nuijamaa ja Haminassa valtatie 7:llä Hamina-Uski, 800 000 euroa.

Nuijamaan ja Imatran rekkaparkkien saniteettitilat, 200 000 euroa.

Lappeenrannassa Mustolan uusi 139 metrin sivuraide, 335 000 euroa.

Saimaan ammattikorkeakoulun laboratorio, 300 000 euroa.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen