URPO LAANINEN
Ylämaalta Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon nousevat viisi valtuutettua allekirjoittivat juuri ennen valtuustojen kuntaliitospäätöksiä sitoumuksen. Sen mukaan he eivät tietyissä kiistatilanteissa horjuta Lappeenrannan poliittisia voimasuhteita ja pidättäytyvät äänestämästä.
Sopimuksesta ei tiedotettu julkisuuteen, vaan se jaettiin vain Lappeenrannan ja Ylämaan valtuustoryhmille.
Kyseessä on poliittisten ryhmien tekemä sopimus, joka ei ole oikeudellisesti sitova ja jota ei ole voitu liittää kuntaliitossopimukseen. Se olisi kuntalain vastainen.
Ylämaan ja Lappeenrannan poliitikoilla on hieman erilainen näkemys, kuinka vapaaehtoisesti sitoumus allekirjoitettiin.
Ylämaalla katsotaan, että aloite tuli Lappeenrannan demareilta ja kokoomuslaisilta. He vaativat neuvottelutilanteessa allekirjoittamaan sopimuksen. Vaihtoehtoja ei paljon annettu.
– Ehkä se oli Lappeenrannan kannalta varmuuden maksimointia. Joka vuosi ei tule ehkä yhtään tiukkaa äänestystapausta. Itse en pitänyt sopimuksesta. Se on meiltä tietynlaista nöyristelyä, sanoo Ylämaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Lohko (kesk.).
Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.) ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Teuvo Kinnunen (sd.) eivät näe sopimusta kovin dramaattisena. Se tehtiin yksimielisesti.
– Se on moraalinen paperi, jonka Ylämaan valtuutetut ovat allekirjoittaneet ja jättäneet Lappeenrannan valtuustoryhmille. Ei sillä ole juridista merkitystä, ja sen käytännön merkitys selviää vaalikauden aikana, Kinnunen toteaa.
Heikki Järvenpää puhuu herrasmiessopimuksesta, joka solmittiin vapaaehtoispohjalta.
– Kyse ei ole pienimmästäkään ongelmasta. Neuvotteluissa sovittiin, että näin menetellään ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä. Pidän sopimusta aika luonnollisena.
Taustalla on tietysti se, että Ylämaalta nousee Lappeenrannan valtuustoon neljä keskustalaista ja yksi kokoomuslainen. Keskustalla on vuoden 2010 alusta 20 valtuutettua, eli se on yhtä suuri kuin SDP:n ryhmä. Kokoomus jää kolmanneksi 17 valtuutetulla.
Väestöosuuteen suhteutettuna Ylämaa saisi Heikki Järvenpään mukaan noin puolitoista valtuutettua.
– Ylämaan saamat viisi valtuutettua on hyvä määrä, ja he osallistuvat täysimääräisesti kaikkeen päätöksentekoon, joka koskee Ylämaan asioita.
Heikki Järvenpää ja Teuvo Kinnunen kiistävät, että sopimuksen allekirjoittaminen olisi ollut Lappeenrannan ehtona kuntaliitoksen hyväksymiselle.
Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) kommentoi, että sopimus ei ole lähtöisin ainakaan keskustalta.
– Se on moraalinen paperi, jonka Ylämaan valtuutetut ovat allekirjoittaneet. En pysty sanomaan, oliko se ehtona liitokselle. Ymmärrän, että sitoumusta on henkisesti vaikea hyväksyä Ylämaalla.
– Sellaista paperia ei olisi välttämättä tarvittu, eikä siitä kannata tehdä isoa numeroa. Toivon, että siihen ei tarvitse jatkossa edes viitata, Torniainen sanoo.
Ylämaan kunnanvaltuutettu Helena Laapas (kok.) allekirjoitti paperin, vaikka pitääkin sitä aika hassuna, koska eihän Ylämaata ole enää vuonna 2010.
– Olemme silloin kaikki lappeenrantalaisia. Vähän tuntuu, että meitä ylämaalaisia pidettiin toisarvoisina, Laapas sanoo.
Valtuuston puheenjohtajan Jukka Lohkon mukaan kuntalaki antaa täydet oikeudet ylämaalaisille päättää Lappeenrannan asioista, kun kuntaliitos on toteutunut.
– Mutta ainahan puolueiden kesken on tehty kaikenlaisia kassakaappi- ja herrasmiessopimuksia. Ymmärrän, että tämä sitoumus saattaa herättää keskustelua joissakin piireissä, ja eihän tämä kauhean hyvä asia ole.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Ylämaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jukka Lohko sanoo, että kun ylämaalaiset maksavat veronsa Lappeenrantaan vuoden 2010 alusta, totta kai kaikki asiat koskettavat heitä.