OUTI SALOVAARA
Lappeenrantaan kaavailtu Huhtiniemen kylpylähanke saa kylmän arvion kiinteistöasiantuntijalta. Kiinteistönmyynti- ja arviointiyhtiön Catella Propertyn arviointiasiantuntija Mikko Kantosaari sanoo asian suoraan:
En oikein usko Huhtiniemen kylpylään.
Kantosaaren usko ei ole sen vahvempi myöskään Rauhan kylpylään tai muihinkaan kylpylähankkeisiin, joita nousukaudella suunniteltiin ympäri Suomea jopa kymmeniä.
Se on vain niin usein nähty, että ne eivät menesty hyvin, Kantosaari sanoo.
Kritiikkinsä perusteluiksi Kantosaari listaa muun muassa hankkeiden mittavat investointikustannukset ja suuret käyttökustannukset.
Moni hanke lepää venäläisturistien kukkaroiden ja pulikointi-innon varassa, mutta maailmanlaajuisen taantuman aikana venäläisturisti on taas harvinaisempi näky kuin aikoihin. Siinä on Kantosaaren mielestä yksi syy olla intoutumatta kylpyläbisneksestä.
Vai haluaako jokainen lappeenrantalainen varmasti käydä kylpylässä jatkuvasti, jotta käyttöaste pysyy korkeana, hän kysyy.
Kantosaari arvioi, että menestyneen Imatran kylpylän lähettyville on vaikea saada toista tai kolmatta tuottavaa kylpylää. Kilpailutilanne olisi silloin vaikea kaikille.
Kantosaari ei kuitenkaan halua tyrmätä kylpylähankkeita. Hän sanoo vain peräävänsä realismia. Huomattavan isoille investoinnille on saatava kunnon tuotto, ja se ei ole helppoa.
Lahdessa asuva, mutta ympäri Suomea toimitilamarkkinoihin perehtynyt Kantosaari antaa melko viileän arvion myös Lappeenrannan keskustaan nousseesta kauppakeskus Galleriasta.
Siinä on liian vähän liiketiloja ja aika paljon lämmitettäviä kuutioita, arvioi Kantosaari.
On myös erikoinen valinta, että kauppakeskuksen toinen pääsisäänkäynti avautuu hautausmaalle ja toinen pihalle, hän toteaa.
Kadun puolelle koko Galleriasta ei näy juuri muuta kuin asuintiloja.
Kantosaaren mielestä Galleria olisi myös pitänyt suunnitella niin, että siitä olisi ollut yhteys Isoon-Kristiinaan.
Yleensä kaksi kauppakeskusta tukevat toinen toisiaan, mutta nyt sitä ei tapahdu, hän sanoo.
Kantosaari katsoo kriittisesti muitakin Lappeenrannan kauppakeskuksia.
Ne eivät oikein näytä hyviltä, hän toteaa.
Kauppakeskuksille alkaen Isosta-Kristiinasta ja päätyen Weeraan, Opriin ja Armaadaan on tyypillistä se, että ne alkavat olla vanhoja, pieniä ja ikääntyneitä. Kaiken lisäksi niissä on jonkin verran tyhjiä liiketiloja.
Puutteistaan huolimatta Lappeenrannan kauppakeskuksilla on Kantosaaren mielestä myös vahvuuksia. Sijainniltaan ne ovat hyviä, ja niissä riittää ihmisvilinää ja tunnelmaa.
Tuhannen taalan paikka lappeenrantalaisilla on Kantosaaren mielestä Citykorttelin suunnittelussa.
Jos keskusta halutaan oikeasti eläväksi, Citykorttelissa on se keskusta, hän toteaa.
Lahden keskustaan saneerattiin yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista 20072008, 50 000 neliön ja noin sadan myymälän Trio-keskus. Jotain mittavaa Kantosaari rakentaisi myös Citykortteliin, jotta siitä todella tulisi kaupungin keskusta.
Citykorttelin suunnittelua jarruttaa etenkin se, että kiinteistön omistus on hajautunut lukuisiin käsiin. Kantosaari pitää tärkeänä, että joko omistus keskitetään yksiin käsiin tai hanke muutoin annetaan jonkun tietyn tahon hoidettavaksi.
Jos on monta intressitahoa, suunnittelu on vaikeaa, sanoo Kantosaari.