ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Kaksilla kylpylärattailla nyt ratsastavan Lappeenrannan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski sanoo kuntaliitoksen aiheuttaneen tämän ”hassulta vaikuttavan” tilanteen.
– Täytyy muistaa, että kaupungit ovat vuodenvaihteessa liittyneet yhteen. Joutsenon kaupunki veti itsenäisesti Rauha-Tiurua vuodesta 2005 lähtien, jolloin Joutseno osti alueen. Lappeenrannalla taas on ollut omat projektinsa, kertoo vt.kaupunginjohtajana kuluvan viikon toimiva Korkiakoski.
– Voihan tämä asetelma näyttää vähän hassulta, mutta luotan vankasti edelleen siihen, että Rauha-Tiuru toteutuu ensin.
Joutsenon kaupunginjohtajana vuosia Rauha-Tiurun kylpylää edistänyt Korkiakoski ei myönnä, että Huhtiniemen kiilaaminen kisaan harmittaisi Rauhan puolesta.
– Sanoisin, että hankkeet toteutuvat eri aikaan ja niiden lähtöhistoria on vähän erilainen. Voisin kuvitella, että Saimaan ympärille tätä kapasiteettia vielä mahtuu.
Huhtiniemen kylpylähanke tuli vajaa vuosi sitten julkisuuteen täytenä yllätyksenä ja on sen jälkeen edennyt rytinällä. Kaupunki ja hankkeen takana oleva Conte Invest Oy kertoivat asiasta viime kesänä.
Conte Invest Oy:n toimitusjohtaja Janne Mäenpää on ilmoittanut, että kylpylällä on jo rahoittaja sekä operaattori. Yhteistyökumppanit julkistetaan Mäenpään mukaan (ES 20.3.2009) ilmeisesti kesän korvalla samaan aikaan, kun alueen pikavauhtia valmistuva kaavakin.
Huhtiniemeen suunnitellaan 16-kerroksista maamerkkiä. Rakentaminen alkaisi aikaisintaan ensi vuoden syksyllä.
Conte Invest ei ole ainakaan Korkiakoskelle paljastanut yhteistyökumppaniensa nimiä.
Yhteistyökumppaneita ei ilmeisesti tiedä myöskään kaupunginjohtaja Seppo Miettinen tai kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtaja Tom Hultin. Yhtiö on vain kertonut, että rahoitus on kunnossa.
Korkiakoski ei ota kantaa Holiday Club Resortin toimitusjohtajan Vesa Tengmanin kritiikkiin siitä, että Huhtiniemi vaikeuttaisi Rauhan hanketta.
– Joka tapauksessa hankkeiden aikataulutus on erilainen. Huhtiniemi on vasta kaavoitusvaiheessa, mutta Rauhassa on jo kaikki valmiina rakentamista varten. Myös kylpylähotellin vaatima kunnallistekniikka on juuri valmistumassa. Näiden hankkeiden välillä on kahden kolmen vuoden aikajänne.
Niin Huhtiniemessä kuin Rauhassakin sopimusten mukaan kylpylähotellien rakentamisen pitää alkaa viimeistään vuonna 2014.
Korkiakoski ei ole erityisen huolestunut siitäkään, että myös Imatran kylpylällä ja Valtionhotellilla on laajennus- ja kylpyläviritelmiä.
– Tämähän on osa Etelä-Karjalan matkailustrategiaa. Tavoitteena on tehdä matkailusta ihan oikea elinkeino alueelle korvaamaan teollisuuden rakennemuutosta. Uskon, että kun taloussuhdanne nousee, Venäjältä riittää matkailijoita koko alueelle.