Saimaan pohjan ruoppausta Lauritsalan edustalla syytä välttää

Lauritsalan edustalla on myrkyllistä tinayhdistettä hautautuneena pohjalietteeseen. Pitoisuudet ovat pieniä.

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Saimaasta pohjasta Lappeenrannan edustalta paljastuu lisää vanhojen teollisuuskemikaalien jäämistöä. Nyt on Lauritsalan edustalta löytynyt myrkyllistä tributyylitinaa eli TBT:tä.

Sitä löytyi Suomen ympäristökeskuksen (Syke) pistokokeissa, joissa tutkijat jäljittivät orgaanisia tinayhdisteitä viiden teollisuuskaupungin lähivesistä. Lappeenrannan seudun näytteet otettiin Tuosasta ja Haukiselältä, muut Jyväskylän Jämsän, Mäntän ja Äänekosken lähivesiltä.

Syynä tutkimukseen oli Varkauden edustan pohjasedimentissä viime kesänä mitatut korkeat TBT-pitoisuudet.

TBT on orgaanisista tinayhdisteistä haitallisin vesieliöstölle. Ihminen voi altistua sille syömällä kalaa.

Haukiselältä TBT:tä ei juuri löytynyt. Tuosan näytteissä sen pitoisuudet olivat suuremmat kuin muiden kaupunkien tutkimuskohteissa, 40-140 mikrogrammaa kilossa kuiva-ainetta. Varkaudessa pitoisuudet olivat tuhansia mikrogrammoja kilossa.

Merialueella tehdyssä selvityksessä pohjaeläimille haitalliseksi pitoisuudeksi on arvioitu 120 mikrogrammaa kilossa. Lauritsalan tulos ei kuitenkaan anna aihetta huoleen, sanoo tutkimusta vetänyt erikoistutkija Jaakko Mannio Sykestä.

Hän muistuttaa, että TBT-päästöt Lauritsalan vesiin loppuivat pääosin jo parikymmentä vuotta sitten.

– Maksimipitoisuudet ovat syvemmällä sedimentissä. Sen pintaosat ovat jo puhtaampia.

Mannion mukaan Tuosan TBT-pitoisuudet ovat niin pieniä, että niiden takia Lauritsalan lähivesien kalan pyyntiä tai syöntiä ei tarvitse rajoittaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran selvitysten mukaan TBT:tä ei kertynyt Varkaudenkaan seudun kaloihin terveysriskiksi asti.

Lauritsalassa ei tarvita Mannion mukaan Tuosan tulosten takia mitään muitakaan toimenpiteitä.

– Parasta on ollakin tekemättä mitään, koska silloin TBT-yhdisteet hautautuvat yhä syvemmälle pohjasedimenttiin.

Pohjalietettä pöyhimällä ne voivat lähteä liikkeelle. Sen takia pitoisuuksista on Mannion mukaan syytä olla tietoinen.

Merialueiden ruoppausohjeiden mukaan lietteen läjitys veteen on kielletty, jos sen TBT-pitoisuus on yli 200 mikrogrammaa kilossa. Maalle nostetussa lietteessä TBT haihtuu.

Ylitarkastaja Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa, että Lauritsalan edustallakin on syytä olla varovainen. TBT:tä on hänen mukaansa Saimaan pohjassa todennäköisesti Tuosaa laajemmalla alueella kuten Lamposaaren ja Murheistenrannan rannoilla.

– Riskiä ei ole, kun liejua ei ruopata tai pöllytellä. Jos joudutaan vaikka laiturinteossa kajoamaan sedimenttiin, täytyy muistaa, että toimitaan alueella, jossa on kemiallista häiriötä.

Mannio ja Kauppi muistuttavat, että TBT on vain yksi Kaukaan ja muidenkin teollisuuslaitosten lähivesin pohjassa muhivista myrkyllisistä aineista. Sen kartoitusta sisävesien teollisuuspaikkakuntien lähivesiltä on tarkoitus jatkaa.

Merialueilla orgaaniset tinayhdisteet ja etenkin TBT ovat olleet riesa ja tutkimuskohde jo pitkään.

Orgaaniset tinayhdisteet

Orgaanisia tinayhdisteitä on valmistettu vuosikymmeniä teollisesti ja niitä on yli 800. Haitallisimpia ovat tributyylitina (TBT) ja trifenyylitina.

Yhdisteitä on käytetty etenkin veneiden ja laivojen pohjamaaleissa. Ne estävät eliöiden tarttumista alusten ja muidenkin vedessä pidettävien laitteiden pintaan.

Teollisuus on käyttänyt yhdisteitä lisäaineena muovi- ja kemianteollisuudessa, homeen- ja limantorjunnassa ja massa- ja paperiteollisuus prosessi- ja jätevesien käsittelyssä.

Nykyisin orgaanisia tinayhdisteitä pidetään vaarallisina ympäristölle ja ihmisen terveydelle, ja niiden käyttö on kielletty.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen