LAPPEENRANTA. Pien-Saimaa voi huonosti. Tästä ovat samaa mieltä asiantuntijat, järven ympäristö vakituiset asukkaat ja mökkikansa.
Se, että Pien-Saimaa sairastaa, ei sinänsä ole oikeastaan mitenkään ihmeellistä. Pikemminkin rohkaisevana ihmeenä voidaan pitää sitä, että Suur-Saimaan vesistön tila on yhä erinomainen. Ei siis vain hyvä, vaan nimenomaan erinomainen.
– Vesiluonto köyhtyy maailmassa, kuten luonto yleensäkin, ympäristöministeriön tuore ylijohtaja Timo Tanninen muistutti.
Eteläkarjalaiset ovat valmiita myös kamppailemaan Pien-Saimaan puolesta. Ortodoksinen Lappeenrannan Linnoituksessa seurakuntasali oli maanantai-iltana täpötäynnä huolestunutta, mutta samalla hyvin päättäväistä väkeä Etelä-Saimaan järjestämässä tilaisuudessa.
– Minusta on aivan fantastista nähdä, että tämä sali on täynnä väkeä, ensimmäisen asiantuntijapuheenvuoron tilaisuudessa käyttänyt Tanninen jatkoi.
Eikä tämä ollut vain ministeriön korkea-arvoisen virkamiehen kohteliaisuus. Ylijohtaja Tanninen on ollut vasta kuukauden päivät, mutta Suomen WWF:n pääsihteerinä hän ehti työskennellyt sitä ennen reilut kymmenen vuotta.
Tannisen mukaan Pien-Saimaa on kuten muutkin Suomen sisäjärvet kokenut sekä hyviä että huonoja aikoja. Viimeisten vuosikymmenien aikana sisämaan suuret asutuskeskukset ja teollisuuslaitokset ovat tehneet hyvin paljon jätevesipäästöjensä pienentämiseksi.
– Aikanaan teollisuustaajamien pistekuorma oli suuri ongelma. Nyt päästöt ovat vähentyneet niin paljon, että Suomen järvien tila on pääsääntöisesti hyvä tai jopa erinomainen, Tanninen sanoi.
Pien-Saimaan tila on kuitenkin vain tyydyttävä ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevän limnologin Marja Kaupin mukaan järven tila huononee vuosi vuodelta.
– Kirjoituspöydän ääressä merkit tästä ovat olleet nähtävissä jo pitkään, Kauppi veti yhteen Riutanselältä ja muista kohteista otetuista vesinäytteistä tehtyjä aikasarjoja.
Kaupin mukaan Sunisenselällä esiintyi laaja leväkukinto jo vuonna 1986.
– Tällä vuosituhannella niitä on ollut joka syksy, Kauppi muistutti.
Viime syksynä leväkukinto oli kuitenkin aivan poikkeuksellisen raju ja se jatkui vielä talvellakin aina kevääseen asti.
Sisävesien yleisin sinilevä anabaena intoutui kukkimaan jään alla ikään kuin se ei olisi koskaan mistään talvesta kuullutkaan.
Kaupin mukaan sinilevän poikkeuksellisen käyttäytymisen syy on vielä arvoitus. Jo nyt voidaan kuitenkin kootusta aineistosta nähdä, että Pien-Saimassa elävät levät reagoivat veteen liuenneeseen typpeen.
– Fosforin määrässä ei ole tapahtunut muutosta, mutta typpi on lisääntynyt. Vesistö on ilmeisesti herkkä typen lisääntymiselle, Kauppi arveli yhä arvoituksellisen ilmiön syistä.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimen Päivi Uski kertoi suunnitelmista, joilla Pien-Saimaan kunnostus aiotaan polkaista käyntiin.
Yleisöä kuitenkin kiinnosti vielä ainakin keskustelun alussa se, miksi näin on päässyt käymään. Syyllisten paikalle olisi mielellään istutettu ainakin kaupungin viemärilaitos, jonka sadevesiviemäreiden hulevedet haisevat ulosteelle, Suursuolta turvetta jyrsivä Vapo, rahanahne Fortum, penkereillä Pien-Saimaan kahtia jakava Taipalsaarentie ja vastuuttomat koiranomistajat.
Esimerkiksi Iikko B. Voipio, jolla on kesämökki Taipalsaarella, epäili, että leväkukinnoilla ja Saimaan tulvilla on selvä yhteys.
– Tulvat huutelevat rannoilta humusta ja ravinteita veteen ja tuhoavat meidän ranta-asukkaiden laitureita ja muita rakenteita, Voipio muistutti.
KUVATEKSTI
PEKKA HÖLKKI
Timo Tanninen, Marja Kauppi ja Päivi Uski käyttivät alustuspuheenvuorot Etelä-Saimaan järjestämässä Pien-Saimaa-tilaisuudessa Lappeenrannassa.
PIEN-SAIMAA ILLAN TEESIT
Pien-Saimaan tila on saatava tyydyttävästä vähintään hyväksi vuoteen 2015 mennessä.
Myös Euroopan unionin ympäristödirektiivi edellyttää tätä.
Pien-Saimaan pelastaminen on kansallinen hanke.
Eteläkarjalaiset ovat valmiita päättäväisesti kamppailemaan päättäväisesti Pien-Saimaan puolesta.
Oikean tahtotilan lisäksi järven pelastaminen vaatii myös suuria taloudellisia satsauksia.