Etelä-Karjalan nuorisotilojen kävijämäärät laskevat perinteisesti kesää kohti mentäessä. Imatran kaupungin vs. nuorisosihteeri Karina Mankki kertoo, että nuoret ovat käyttäneet kuluneena talvena kiitettävästi nuorisotiloja.
– Imatran kaupungin nuorisotiloissa kävijämäärät ovat lisääntyneet, vaikka nuorten määrä kunnassa vähenee. Päättäjät yrittävät kyseenalaistaa nuorisotilojen olemassaolon juuri sen takia, että nuorten määrä vähenee, Mankki kertoo.
Mankin mukaan nuoret haluavat edelleen kokoontua ja viettää aikaa yhdessä.
– Nuorisotiloilla käy nuoria laidasta laitaan. Ennen nuoret kävivät vain yhdessä nuorisotilassa, mutta nyt he liikkuvat Imatran kaikkien kolmen tilan välillä.
Mankki kertoo, että nuoret kaipaavat nuorisotiloille koko ajan lisää viikonlopun aukioloaikoja.
– Niitä on huonosti. Meillä ei ole resursseja pitää nuorisotiloja auki lauantai- ja sunnuntai-iltaisin.
Lappeenrannan kaupungin vs. nuorisotoimenjohtajan Sirpa Räikkösen mielestä nuorisotiloja käyttävät nuoret, joilla ei ole paljon muita harrastuksia. Jotkut käyvät usein, toiset vain tiettyinä päivinä viikossa.
– Ihan lirissä olisimme, jos kaikki päättäisivät käydä nuorisotiloissa. Nykyiset tilat eivät riittäisi millään, Räikkönen painottaa.
Nuorisotilat tarjoavat nuorille tärkeän paikan tavata muita nuoria.
– Se on vaihtoehto. Moni tulee illalla esimerkiksi Monarille vain sen takia, että näkee kavereita ja voi katsoa heidän kanssaan Salatut elämät.
Nuorisotiloista ja niiden riittävyydestä keskustellaan jatkuvasti. Räikkösen mielestä Lappeenrannassa on tarpeeksi nuorisotiloja eri puolilla kaupunkia.
– Maantieteellinen verkosto on hyvä. Nyt keskustelussa ovat Mattilan ja Mäntylän sekä Tirilän ja Kaukaan alueet. Niille alueille toivottaisiin nuorisotiloja, Räikkönen kertoo.
Hän kuitenkin muistuttaa siitä, että esimerkiksi Tirilä on keskustan ja Lauritsalan välissä. Molempiin on lyhyt matka, joten Tirilässä asuvat voivat käyttää joko Monarin tai Lauritsalan kerhokeskuksen nuorisotiloja.
– Mielestäni ei ole järkevää tehdä kahden tai kolmen kilometrin säteellä toisistaan olevia nuorisotiloja.
1990-luvun lama karsi Lappeenrannan nuorisotiloja. Ennen lamaa nuorisotilojen verkosto oli tiheämpi. Räikkösen mukaan nykyiset nuorisotilat ovat kooltaan suurempia kokonaisuuksia, joissa on useita huoneita ja monikäyttöisiä tiloja.
– Nuorisotilojen tilanne ei ole lainkaan huono Lappeenrannassa. Mielestäni uuden nuorisotilan perustaminen on harkittua silloin, jos kaupunkiin tulee uusi asutusalue. Näin kävi Sammontorin kohdalla 1980-luvun loppupuolella.
Räikkösen mielestä nykyinen elämäntyyli näkyy myös nuorisotyössä.
– Nyt puhutaan verkkonuorisotyöstä. Nuoret istuvat paljon koneella ja juttelevat sen avulla kavereille eivätkä käy missään. Helsingissä on aloitettu Netari-toiminta, missä nuorisotyöntekijä on mukana IRC-galleriassa ja Habbo-hotellissa.
Netari-toiminnassa on mukana Räikkösen arvion mukaan 22 paikkakuntaa.
– Tämänkaltaiseen juttuun pitäisi Lappeenrannan nuorisotoimenkin lähteä ja vastata ajan haasteeseen. Verkon kautta voisi saada yhteyden nuoriin. Tähän pitäisi varata resursseja.
Anton Kankaanpää, Roosa Pylväläinen ja Jenna Seppälä Jurvalan joulukuussa uudelleen avatussa nuorisokerhossa.
Nuorisotilojen tilanne ei ole lainkaan huono Lappeenrannassa.
Sirpa Räikkönen