MATTI SAARELA
ETELÄ-KARJALAN seurakunnat saavat pienellä rahalla aikaiseksi paljon hyvää. Joutsenossa kuntaliitoksen herättämän mielipahan laineet lyövät kuitenkin vielä aika korkeana myös seurakunnassa.
Teini-ikäisten vanhempia on närästänyt muun muassa rippikoululeirien osanottajilta perityn osanottomaksun korotus.
Siirtymävuoden aikana Joutsenon seurakunta ei vielä peri vuokria tilojensa käytöstä. Ensi vuonna vuokrien suhteen aletaan noudattaa Lappeenrannan seurakuntayhtymän määrittelemiä taksoja.
Nousevien taksojen vastapainoksi Joutsenon seurakunnan jäsenet saavat nauttia hieman viimevuotista alemmasta kirkollisverosta.
Ero entisen ja nykyisen kirkollisveron välillä on vain prosentin kymmenesosia, mutta vuodessa tätä 0,15 sentin säästöstä eurolta kertyy kohtuullinen summa.
Pientä työeläkettä saava joutsenolainen eläkeläinen maksaa kirkollisveroa tänä vuonna noin 20 euroa vähemmän kuin vuosi sitten ja kahden työssäkäyvän keskituloisen palkansaajan perheen maksama kirkollisvero on tänä vuonna jo noin 100 euroa pienempi kuin viime vuonna.
Vielä merkittävämmän veronalennuksen kirkollisverosta saavat vuoden alusta Lappeenrannan seurakuntayhtymään liittyneen Ylämaan seurakunnan seurakuntalaiset. Ylämaalla kirkollisvero ehti nousta viime vuonna jo 1,75 senttiin eurolta.
Seurakuntien jäseniltään perimiä kirkollisveroja on helppo verrata toisiinsa. Seurakuntien perimien maksujen vertaileminen on vaikeampaa, sillä hinnoittelussa on paljon kirjavuutta.
Esimerkiksi seurakuntien kasvatustehtävään kuuluvat rippikoulut ovat pääsääntöisesti maksuttomia, kun rippikoulua käydään seurakunnan tiloissa iltakouluna.
Rippikoululeirien osanottajilta useimmat seurakunnat perivät joko osanottomaksun tai ruokamaksun.
Poikkeus tästä säännöstä ovat Imatran ja Ruokolahden seurakunnat, jotka eivät peri rippikoululeiriläisiltä mitään maksuja.
Lapset kastetaan ja pariskunnat vihitään avioliitoon edelleen ilman eri korvausta.
Maksuja seurakunta saattaa periä ainoastaan tilojen käytöstä. Kirkot ovat kuitenkin seurakuntalaisten käytössä kirkollisiin toimituksiin maksutta.
Viimeiselle matkallekin pääsee huokealla ja myös kirkosta eronneet saman kunnan asukkaat haudataan samoilla taksoilla kuin kirkkoon kuuluneet seurakuntalaiset.
Halvimmalla viimeisen leposijan saa, jos omaiset vuokraavat sen vain minimiajaksi. Pisimmillään oikeuden hautapaikkaan voi lunastaa 50 vuodeksi.
Pisin mahdollinen hautausaika vaihtelee seurakunnittain 40-50 vuoteen.
Arkkuhautausta varten tarkoitetun hautapaikan lunastus maksaa seurakunnasta riippuen 45-80 euroa.
Ulkopaikkakuntalaisilta hautapaikasta kuitenkin peritään yleensä hinta, joka on noin kymmenkertainen oman kunnan asukkailta perittävään hintaan verrattuna.
Lisäksi vainajan omaisilta peritään haudan kaivamisesta ja peittämisestä aiheutuvista kuluista vaihtelevien taksojen mukaan.
Myös hautojen hoidosta perittävät maksut ovat yllättävän samanlaisia.
Palvelun laadussa voi kuitenkin olla suuria eroja, joita ei voi päätellä pelkästään hintoja vertailemalla.
Suurimmat erot seurakuntien hinnoittelussa on tilavuokrissa. Joissakin seurakunnissa seurakuntakeskuksessa tai muussa vastaavassa tilassa järjestetyn muistotilaisuuden hinnoittelu perustuu tilaisuuden osanottajien määrään.
Myös sillä on merkitystä, mitä tiloja tilaisuuden järjestäjä haluaa käyttää.
Juhlasalit, kokoustilat ja keittiöt on yleensä hinnoiteltu erikseen ja kokonaishinta selviää laskemalla vasta, kun asiakas varaa tilat käyttöönsä.
Tarkimmin hintoja on eritelty Luumäen seurakunnassa. Edullisen perushinnan lisäksi tilojen vuokraajalta peritään vuokraa muun muassa pöytäliinoista käytön mukaan.