ESA VILENIUS
PRO AGRIA Etelä-Karjalan johtaja Eero Juntunen ei ole huolissaan siitä, kuinka tuottajat osaavat hommansa, vaan siitä kuinka heille taataan edellytykset hoitaa se. Nyt maidon hinta on varsin hyvä. Halpaa maitoa tuli keväällä Suomeen ikään kuin aaltona, joka alkoi Saksasta. Tanskan ja Ruotsin kautta halpa maito tuli Suomeenkin.
Suomalaisesta perusasiasta, kotimaisesta maidosta syntyi vilkas keskustelu. Tuontipaine jäänee kaiketi pysyväksi. Ennakkotapaus on jo koettu.
Ei maitoa ole Euroopassakaan ollut aina liikaa. Viime vuonna maidon hinta oli korkealla. Vaurastuneet Kiina ja Venäjä ostivat maitoa maailmanmarkkinoilta. Hinta oli korkealla.
Maidon tuotantoa vahvistetaan maailmassa voimakkaasti. Maitotutkija, professori Hannu J. T. Korhonen kertoo, että Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian maat kehittävät maidon tuotantoaan. Maito lievittää tehokkaasti maailman ravintopulaa.
Maito on saanut takaisin maineensa terveellisenä elintarvikkeena. Ja maito on myös kaiketi paras biologisesti prosessoitujen, esimerkiksi terveyttä edistävien elintarvikkeiden ”lähtöaine”.
JUURI hinnan heilahtelut vaikeuttavat koko maailman, mutta korostetusti kotimaisen maidontuotannon kehittämistä.
Savitaipalelainen tuottaja Vesa Lapatto muistaa, että kun maidosta maksettiin Euroopassa jopa 50 senttiä litralta, monet tuottajat olivat näreissään kun Valio ei maksanut samaa. Valio maksaa maidosta noin 36 senttiä litralta.
Ruotsalaiset tuottajat ovat paljon hankalammassa asemassa.
– Jos kotimaisen maidon hinta putoaa alle 30 sentin, juuri investoineet tuottajat ovat todella tiukoilla, Lapatto arvioi.
Kaupassa maidon hinta on noin euron litralta.
VETURIYKSIKÖITÄ tarvitaan ilman muuta maaseudulla, Juntunen arvioi. Hän tarkoittaa juuri niitä suurtiloja, joita joissakin yhteyksissä on manailtu melkeinpä luonnon vastaisiksi.
Suuria tai suurenpuoleisia yksiköitä on Etelä-Karjalassa ennen muuta maitotiloissa, mutta muutamia on myös lihantuotannossa. Ja pari tilaa on valtakunnallisesti marjan- ja vihannestuotannon suuryksiköitä. Kokoluokat ovat toki paljon pienempiä kuin Euroopassa.
– Nämä suuret veturiyksiköt tuovat maaseudulle rahaa ja pitävät sen elinkelpoisena, Juntunen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että maidontuotannossa voi hyvin ansaita elantonsa erikokoisilla ja -mallisilla tiloilla. Jopa se vanha suomalainen perusmaitotila voi olla kannattava.
– Aika moni viljelijä on ratkaissut asian niin, että jatkaa oman aikansa olemassa olevilla tuotantovälineillä, joiden velatkin on jo maksettu.
EU:N tulon jälkeen vuodesta 1995 Etelä-Karjalan tiloista on lopettanut yli kolmannes. Viime vuonna toimivia tiloja oli 1 807. Peltoalaa maakunnassa oli noin 57 000 hehtaaria.
Vaikka tilojen määrä on pudonnut, maidon määrä on kestänyt lähes 60 miljoonassa kilossa. Suuri pudotus ajoittui vuosien 1980 ja 1995 välille. Silloin tuotannosta hävisi noin 40 miljoonaa kiloa. Maidontuotanto on säilynyt, vaikka esimerkiksi Kymenlaaksossa sekin on vähentynyt.
– Tämän tason pitäisi säilyä, Juntunen toivoo.
– Muuten maaseutu on vaikeuksissa.
Etelä-Karjalassa muu maatalous palvelee merkittävästi maidontuotantoa. Suuret yksiköt ostavat rehuviljaa, mutta myös esimerkiksi nurmirehua.
Maidontuotanto on vahvistunut Parikkalassa, Savitaipaleella ja Taipalsaarella. Eniten se vähentynyt Ylämaalla. Suurimmat maatalouspitäjät ovat tilojen lukumäärän mukaan laskien Lappeenranta ja Parikkala.
KUVATEKSTI
ESA VILENIUS
Voikukan kaulassa oleva anturi kertoo sen tekemisistä. Lehmä on Vesa Lapaton mukaan herkkä eläin, jonka hyvinvointi on monesta asiasta kiinni.
Inari Pitkäsellä on Nina Lapaton mukaan erinomainen ”eläinsilmä”.
Miksi lehmä lypsää?
Jalostuksella maidontuotantokykyä on korostettu, mutta viime vuosina myös eläimen kokonaisrakenne on otettu tarkemmin huomioon.
Lehmä on valikoitunut ihmisen maidon tuottajaksi suuren kokonsa takia. Myös vuohen, lampaan, kamelin, hevosen ja jakin maitoa käytetään.
Lehmän on poi’ittava säännöllisesti, muuten maidontuotanto loppuu. Lehmän kiimaa tarkkaillaan jatkuvasti. Lehmien keinosiemennys tiloilla on yleistynyt. Vasikoiden tuotannossa käytetään myös alkionsiirtoja.
Suomalainen lehmä lypsää noin 10 000 kiloa vuodessa. Rehun laatu vaikuttaa maidontuotantoon voimakkaasti. Suomessa on hieman alle 300 000 lypsylehmää.