Categories
Artikkelit

Mustolan satama vajosi lamaan

Raakapuun tuonti Mustolan satamaan on romahtanut. Syksyllä nähdään, tuleeko vuodesta synkkä vai synkempi.

PAULA TAIPALE

LAPPEENRANTA. Mustolan sataman liikenne on romahtanut. Ulkomaanliikenteen tuonti on tammikuun ja kesäkuun 18. päivän välillä pudonnut kymmenesosaan viime vuoden luvuista. Tavaraliikenteen vienti ulkomaille on puolestaan vähentynyt 60 prosenttia.

– Raakapuun tuonti on romahtanut eniten, kertoo Merenkulkulaitoksen Järvi-Suomen väyläyksikön insinööri Seppo Piironen.

Mustolan satamassa on Piirosen mukaan käynyt tänä vuonna kymmenkunta rahtilaivaa.

– Viime vuosikaan ei ollut huippuvuosi, laivojen määrä oli 140. Nyt näyttää siltä, että jäädään selvästi alle sadan laivan, sanoo satamajohtaja, kaupunginsihteeri Juha Willberg.

Piironen varoittaa tekemästä suurista luvuista liian nopeita johtopäätöksiä. Kanavaliikenne keskittyy syksyyn, joten syys-lokakuun taitteessa kuva on selkeämpi.

SATAMAOPERAATTORI Oy Saimaa Terminals Ab:n tuotantojohtaja Hannu Kaipainen odottaa syksyä huolestuneena.

– Pohjaa ei ole vielä näkynyt. Syksyä pidetään melko jyrkkänä, sanoo Kaipainen.

Saimaa Terminalsin vienti on supistunut tammi- ja toukokuun välillä kolmasosan ja tuonti neljäsosan viime vuoden samaan aikaan verrattuna. Liikenne on ollut hiipumaan päin viime syksystä lähtien.

– Vuoksen satamassa ja ylävesillä on liikennettä, mutta sielläkin ollaan jäljessä 25 prosenttia. Kyllä tämä meille alkaa jo olla lama.

Saimaa Terminals on toistaiseksi Suomen ainoa satamaoperaattori, joka ei ole joutunut lomauttamaan henkilöstöään. Lomarahoja on vaihdettu vapaiksi.

LOGISTIIKKATALO Saimaa Lines Ltd:n jouluna alkaneet lomautukset ovat poikki kesälomien aikana.

– Jos ajat eivät parane, ne jatkuvat syksyllä, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Trygg.

– Todella huono vuosi tulee. Jos satamien kautta ei kulje tavaraa, ei sitä Suomessa kulje.

Saimaa Linesin toimeksiantojen määrä on pudonnut rajusti.

– Tammi-maaliskuussa hävisi 40 prosenttia toimeksiannoista. Nyt vähän on ehkä tullut takaisin, mutta en osaa sanoa, onko se vain tilapäinen heilahdus.

Tryggin mukaan kotimaiset vientituotteet eivät liiku.

– Paperiteollisuuden tuotteita menee Venäjälle purskahduksittain. Kappaletavara sen sijaan liikkuu vilkkaasti.

KOKO SAIMAAN kanavan tavaraliikenne on pudonnut puoleen viimevuotisesta.

– Yleensä Suomen satamissa puhutaan 30-40 prosentin pudotuksesta, Saimaalla se on vielä enemmän. Surkealta näyttää, sanoo Willberg.

Toukokuussa ja kesäkuussa kanavan läpi kulkee keskimäärin 100 000 tonnia kuussa, eli yksi rahtilaiva vuorokaudessa, laskee Piironen. Näillä näkymin Mustolan laivaliikenne tuskin vilkastuu loppuvuodesta.

– Venäjän tuontipuu on viime vuosina nostanut kuljetusmäärät korkealle. Nyt näyttää, että sitä liikennettä ei ole. Perinteinen hiili-, suola- ja kiviliikenne jatkuu entisellään, mitään isoa hyppäystä ei ole nähtävissä.

MUSTOLAN sataman varastokentät on vuokrattu puuta ja autonrenkaita varten. Autoviennin tyssättyä Venäjälle ei rajan lähelle tarvita enää puskurikenttiä.

Katetusta lastauspaikasta ei näillä liikennemäärillä ja näkymillä edes unelmoida.

– Ensin pitää saada kanavan vuokrasopimuksen ehdot tietoon ja liikennemäärät nousuun, sanoo Willberg.

Willberg uskoo laivaliikenteen näkymien olevan entistä paremmat laman jälkeen.

– Liikenne on aina syklistä. Laivaliikenne on ekologista ja polttoaineiden hinnan takia taloudellista.

– Jos lähitehtaat ottavat asiakseen, Mustolan satamaa voidaan hengittää eloon, sanoo Kaipainen.

– Kyllä meillä usko tähän hommaan on.

KUVATEKSTI

TUULI TRUHPONEN

Saimaa Terminalsin hallit Mustolan satamassa toimivat tehtaiden välivarastona. Sellupakkausten keskellä Hannu Kaipainen.

Kirjoittaja:
Paula Taipale