RAUTJÄRVI. Hiitolanjoen kunnostustyöt Rautjärvellä on saatu tehtyä. Torstaina Marko Putto viimeisteli keltaisella kaivinkoneellaan vielä Rapukosen kutupaikkoja. Uudensillankosken niskalla tehtiin kutualueita sorastamalla uoman pohjaa. Sora pudotettiin paikalleen sillalta kauas ulottuvalla kuormaajan kauhalla. Rapukosken alaosa kunnostettiin koneellisesti, jotta uomasta saadaan eri vedenkorkeuksilla mahdollisimman hyvä poikastuotantoalue.
Rapukoskea kunnostettiin jo pari vuotta sitten, ja nyt paikat viimeisteltiin kuntoon, kertoi Markus Tapaninen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
Kutupaikat Suomen puolella ovat nyt kaikin puolin kunnossa. Lohi pääsee nousemaan Laatokasta vapaasti Kangaskoskelle asti, ja nyt kolmen pikkuvoimalan yläpuoliset lisääntymisalueet Hiitolanjoen pääharassa sekä suurimmassa osassa sivujokia on kunnostettu valmiiksi Laatokan lohia ja taimenia varten. Voimalayhtiöiden valitusten takia kalatieratkaisuja joudutaan kuitenkin vielä odottamaan kaksi tai kolme vuotta.
Kunnostustyöt teetti Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja ne rahoitti TE-keskus. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen puolesta töitä valvonut Matti Vaittinen kertoi, että Laatokan lohikanta on varsin kriittisessä tilassa. Myös venäläiset tutkijat ovat huomanneet, että kutujoet ovat vähissä.
Oikeastaan vakain tilanne on Hiitolanjoella, Vaittinen arvioi.
Lohikantaa on Suomen puolella pidetty hengissä siirtämällä emokaloja voimaloiden alapuolelta niiden yläpuolelle, mutta tänä vuonna siirtoja ei Vaittisen mukaan tehty.
Se on kovin työlästä ja vaatisi yhden kokoaikaisen työntekijän. Sitä paitsi siinä on kyse vain tekohengityksestä, joskin tärkeästä työstä sinänsä.
Lohi viettää syntymäjoessaan pari ensimmäistä elinvuottaan. Sitten se lähtee vaeltamaan, mutta palaa taas sukukypsänä syntymäjokeensa tarkan hajumuistinsa avulla.