LAPPEENRANTA. Joutsenon Kuurmanpohjan varhaisasutus kiinnostaa kohta Indiana Jonesiakin. Saarenojan asuinpaikan tutkimukset herättävät mielenkiintoa niin lännessä, etelässä ja etenkin idässä. Löydöksillä on jo kansainvälistä merkitystä.
Virolainen arkeologian professori Aivar Kriiska on mukana Saarenojan arkeologisissa kaivauksissa. Kriiskan mukaan kaivauslöydöt ovat puuttuva lenkki jääkauden jälkeisessä Pohjois- ja Itä-Euroopan uudisasutuksessa.
Hänen mielestään paikkaa on katsottava Suomea laajemmin.
– Saarenojan nimi lausutaan lähivuosina useilla kielillä, Kriiska ennakoi.
Kriiska on tutkinut Kuurmanpohjaa arkeologi Timo Jussilan kanssa jo aiemmin, vuosina 2000 ja 2008.
KUURMANPOHJA on tämän kesän kaivauksissa antanut entistä runsaamman kuvan itsestään.
Kaivauksia johtava Timo Jussila kertoo, että Saarenojan asuinpaikka on paljastunut pysyväksi asuinpaikaksi eikä pelkästään Suomen uudisasukkaiden leiriksi.
Vielä viime kesän tutkimuksissa Saarenojalta löytyi pelkästään piiesineitä, jota Suomen asuttajat ovat tuoneet mukanaan.
TÄNÄ KESÄNÄ on löytynyt yhtä lailla sekä pii- että kvartsiesineitä. Kvartsiesineet on tehty samalla tekniikalla kuin piiesineet.
Saarenoja on paljastunut kontaktipaikaksi, jossa tuontitavarasta (pii) on siirrytty paikallisen raaka-aineen (kvartsin) käyttöön.
Jussilan mukaan Saarenoja sijaitsee kaakosta tulleen varhaisimman asutusvirtauksen ja myöhäisemmän Suomusjärven kulttuurin kiinnostavassa saumakohdassa.
LÖYTÖJÄ VOIDAAN Kriiskan mukaan vertailla Baltian ja Venäjän saman aikakauden asuinpaikkojen kanssa ja etenkin päinvastoin.
Paikalta löytynyt pii on Kriiskan mukaan tuotu kahdesta paikasta: toisaalta Liettuasta ja Valko-Venäjältä ja toisaalta Keski-Venäjältä.
SAARENOJA on vanhimpia jääkauden jälkeisen Suomen asuinpaikkoja. Joitakin vuosia sitten paikka ajoitettiin 10 600 vuoden (8 600 eKr.) ikäiseksi.
Uudempi ajoitusnäyte antaa vieläkin kovemmat lukemat: 10 700 vuotta eli 8 700 eKr.
Saarenojan tutkimuksia johtaa kolme arkeologia. Kaivajat ovat arkeologian harrastajia. Kaivajia on Jussilan mukaan tullut runsaasti, ja heillä on kaivamisesta aiempaa kokemusta.
TIMO JUSSILA pitää Saarenojaa tärkeimpänä kaivauskohteenaan. Hän haluaa jatkaa Kuurmanpohjan tutkimuksia jossain muodossa myös tulevina vuosina.
Jussila löysi Joutsenon ja Imatran rajoilta 16 varhaisimman kivikauden asuinpaikkaa kesällä 1999.