HANNA KUUSISTO
LAPPEENRANTA. Linnoituksessa kävi lauantaipäivänä vilske. Linnoituksen yö tarjosi lapsille neljän tunnin ajan ohjelmaa tauotta. Suuri osa lapsista lähti neljän rastin aarrejahtiin.
Etelä-Karjalan museossa pitää värittää lehmuksenmuotoinen syntymäpäiväkortti 360-vuotiaalle Lappeenrannalle. Yksi värittäjistä on Silja Kinnunen, 5. Hänelle rasti oli ensimmäinen neljästä. Tarkoituksena on jahdata aarretta kaikilla rasteilla.
– Käytiin viime vuonna, jolloin mielenkiintoisimmaksi rastiksi nousi hevosenkengän etsiminen Ratsuväkimuseosta, kertoo Siljan äiti Anna Honkanen samaan aikaan, kun tyttö keskittyy värikkään kortin viimeistelyyn.
Museoapulainen Riikka Lumme on tyytyväinen siihen, kuinka paljon lapsia on käynyt rastilla.
Etelä-Karjalan museon läheisyyteen on pysäköity kirjastoauto. Autossa on kerrallaan 5 000 kirjaa. Erityistä tehtävää ei kirjastoautossa ole, vain siellä käyminen riittää leiman saamiseen.
– Jotkut ovat selailleet kirjoja, mutta kyllä leiman haku on se pääasia, sanoo kirjastovirkailija Raisa Mäkelä.
Kirjastoautossa on hiljaisempaa, mutta pihalla lapsia on kerääntynyt punaiseen nuttuun sonnustautuneet satutädin eteen. Pehmeillä alustoilla istuvat lapset heittävät kommentteja satuihin ”Pikkumörön painajainen”, ”Hys, hiiren hiljaa” ja ”Eetu, kunnon kettu”.
Samaan aikaan soittaa lastenorkesteri Rokki-Kokki teltan sisällä. Teltan edessä kiemurtelee pienimuotoinen jono, ja sisällä soi rokki. Yleisö tanssii orkesterin tahdittamana.
Taidemuseon pihalla tulee vastaan kissanaamion taakse sonnustautuneita lapsia. Rastin tehtävä pohjautuu Etelä-Karjalan taidemuseossa olevaan Ihana kamala elämä -näyttelyyn.
– Erittäin hienoja naamioita on saatu aikaiseksi. Veikkaisin, että rastilla käy 300-400 lasta tämän päivän aikana, avartaa rastia pitävä Jenni Pöllönen.
Kuusivuotias Aada Silander on ensimmäistä kertaa aarrejahdissa. Naamio saa hänen käsittelyssään punaisen värin.
– Aada innostui Ratsuväkimuseossa historiasta ja ennen kaikkea hevosista niin, että meinasi tehtävä unohtua kokonaan. Taidamme käydä siellä kohta uudelleen, Minna Silander toteaa.
Ratsuväkimuseossa tehtävänä on etsiä hiiri.
– Hiiri löytyi helposti, huudahtaa Helmi Ruottinen, 4.
Hän kiertää rasteja pikkusiskonsa Ainon, 2, ja äidin, Lotta Ruottisen, kanssa. Ennen rastien kiertämistä he kävivät katsomassa Rokki-Kokkia.
– Saako tämän viedä kotiin, Helmi kysyy äidiltään ja osoittaa harmaata hiirtä.
– Ei kerrota muille, missä ne ovat. Ollaan ihan hiiren hiljaa, äiti kuiskaa ja kolmikko kiertelee katselemassa Ratsuväkimuseon historiallisia esineitä.
Samaan aikaan kuusivuotias Eetu Peräkylä löytää hiiren ja saa viimeisen leiman. Edessä on enää vain palkinnon hakeminen Etelä-Karjalan taidemuseolta.
Herra Kivisen puutarhatontut valtaavat Katariinantorin alueen.
KUVATEKSTI
LAURA POHJAVIRTA
Aada Silander väritti itselleen kissanaamion.
Helmi (taka-alalla) ja Aino Ruottinen löysivät nopeasti kadonneen hiiren Ratsuväkimuseosta.
Ratsuväkimuseossa riitti ihmettelemistä aarrejahdin lomassa. Aino (vas.) ja Helmi Ruottinen hämmästelevät vanhoja hevosiin liittyviä tavaroita.
Eetu Peräkylä saa viimeisen leiman palkintoa varten.
Lapset taiteilivat syntymäpäiväkortteja 360-vuotiaalle.
Satutätinä toimi Sanna Juvonen maakuntakirjastosta.