ANNE KOKKONEN
SAVITAIPALE. Koivukodin ja Peiponpesän päärakennusta pidetään Savitaipaleella yleisesti korjauskelvottomana. Laajojen mikrobikasvustojen täydellinen poistaminen on teknisesti niin hankalaa, että sekä virkamiehet että asukkaiden puolestapuhujat suosittelevat uudisrakennusvaihtoehdon harkitsemista uudelleen.
– Sillä tiedolla, mikä itselläni on homerakennuksista, en virkamiehenä uskalla ottaa peruskorjauksen riskiä, kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi ilmoittaa.
Vaikka 1980-luvulla valmistunut tiilivuorattu rakennus näyttää olevan päällisin puolin kunnossa, mikrobivaurioita löytyy eri puolilta seiniä. Sisäilmaselvityksen yhteydessä otetuista 20 näytteestä vain yksi osoittautui puhtaaksi.
Jos Savitaipaleen valtuusto päättää kaikesta huolimatta saneerata nykyisen rakennuksen, vaarana on sisäilmaongelmien uusiutuminen. Hukkaan menneistä suurremonteista on kokemusta useissa lähiseudun kunnissa.
KOIVUKODIN ja Peiponpesän peruskorjauksen suunnittelu alkoi kunnanhallituksen päätöksellä kolmisen viikkoa sitten. Melkein heti selvisi, etteivät kaikki tarvittavat toiminnot mahdu nykyisten seinien sisään.
Ikäihmisten palveluja koskevien uusien laatusuositusten tullessa voimaan vuonna 2015 asumisyksiköihin edellytetään riittävän tilavia yhden hengen huoneita inva-wc-varustuksella. Tuleva vaatimustaso pitäisi huomioida jo nykyisten peruskorjausten yhteydessä.
Myös asuntojen tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt. Koivukotiin ja Peiponpesään tarvittaisiin kumpaankin kaksi uutta asukaspaikkaa, ja lisäksi käyttöä löytyisi viidelle tukiasuntopaikalle. Kaikkiaan tarvitaan noin 20 asukaspaikkaa sekä yhteiset tilat.
– Nykyisten tilojen saneeraus ei ole mahdollinen, koska talo ei ole tarpeeksi suuri laajeneviin tarpeisiin. Myös väestönsuojavaatimus on laukeamassa, kiinteistöpäällikkö Markku Immonen huomauttaa.
Jos päädytään uudisrakentamiseen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara lupaa tulla kuntaa vastaan rahoituksessa. Erityisryhmien investointiavustus voi nousta jopa 40 prosenttiin investointikustannuksista ja jälkipainotteista 41 vuoden korkotukilainaa myönnetään 3,4 prosentin korkokatolla.
RATKAISULLA on kiire, sillä Koivukoti voi toimia nykyisissä väistötiloissaan Lemillä vain ensi vappuun saakka. Lisäajan saaminen ei ole mikään läpihuutojuttu, etenkään jos uusien tilojen valmistumista ei ole näköpiirissä.
– Päätöksentekoprosessi on kestänyt liian kauan. Tämä ei ole hyvä asia kehitysvammaisten eikä kunnan imagonkaan kannalta, Savitaipaleen vammaisneuvoston puheenjohtaja Reino Kokkola toteaa.
Sekä vammaisneuvosto että Koivukodin henkilökunta ovat ottaneet voimakkaasti kantaa uudisrakentamisen puolesta. Myös omaisten edustajat aikovat tuoda lähiaikoina mielipiteensä päättäjien tietoon.
Savitaipaleen luottamushenkilöt kokoontuvat valtuustoseminaariin torstaina 3. syyskuuta. Siellä käydään Koivukotia koskeva lähetekeskustelu, jonka tulisi johtaa selkeään kannanottoon.
– Tavoitteena on saada riittävän yksimielinen ja selvä näkemys siitä, pystytäänkö sisäilmaan liittyvät riskit poistamaan peruskorjauksella, vai ratkaistaanko nykyisen rakennuksen kohtalo myöhemmin ja keskitytään uudisrakennuksen tekemiseen, Iso-Mustajärvi kiteyttää.
KUVATEKSTI
ANNE KOKKONEN
Koivukodin hiljaisessa päärakennuksessa odotetaan tulevia päätöksiä. Tauno Saarisen naapureista monet ovat muuttaneet väliaikaisesti muualle.
Sillä tiedolla, mikä itselläni on homerakennuksista, en virkamiehenä uskalla ottaa peruskorjauksen riskiä.
Tapio Iso-Mustajärvi
KOIVUKOTI OTSIKOISSA
Elokuu 2008: Koivukodin kosteusvauriot tulevat ilmi.
Helmikuu 2009: Uutta yli 30-paikkaista Koivukotia kaavaillaan terveyskeskuksen yhteyteen.
Toukokuu 2009: Uudisrakennukselle esitetään 5,1 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Kesäkuu 2009: Valtuusto palauttaa hankkeen lähtöruutuun ja päättää selvittää, voidaanko nykyiset asuntolat peruskorjata.
Elokuu 2009: Kunnanhallitus antaa teknisen lautakunnan tehtäväksi peruskorjauksen suunnittelun.