RAUTJÄRVI. Rainer Rajakallio Rautjärveltä on isokokoinen, parrakas ja nauraa hersyvästi. Hän tuo mieleen säveltäjä Leif Segerstamin. Mutta musiikin sijasta hän kuuntelee mieluiten hyönteisten surinaa ja pörinää kedoilla ja niityillä, sillä hän on luontotutkija ja biologi. Rautjärvelle hän kertoo tulleensa naisen perässä.
Rajakalliolla on yritys, joka tekee luontoselvityksiä, opettaa ja opastaa sekä tuottaa kuvitettuja artikkeleita. Selvityspuolella kilpailu isojen toimistojen kanssa on kovaa ja pienyrittäjän leipä tiukassa. Selvityksiä tehdään ennen suuria maan- ja vesistönrakennushankkeita.
Rajakallio oli pari vuotta sitten perustamassa Suomen sudenkorentoseuraa Parikkalan Siikalahdella. Siinä on toista sataa jäsentä ympäri maata, tutkijoita ja harrastajia. Seura järjestää retkiä ja sillä on oma lehti sekä kotisivut. Hyönteisiä harva enää kerää, kun digikuvaus on jokaisen ulottuvilla. Tosin sudenkorento on vaikea kuvattava, koska se on niin arka. Jotkut bongaavat havaintopisteitä.
Suomessa on tavattu 55 lajia sudenkorentoja. Niistä kuusi on rauhoitettuja, mutta muutama erittäin uhanalainen ei nauti lain suojaa. Tällainen on kääpiötytönkorento, jota on vain yksi populaatio etelärannikolla. Se on Euroopan mittakaavassakin harvinainen.
Viime kesänä Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa hohtoukonkorento, minkä ei pitäisi täällä ollenkaan esiintyä. Se oli suuri yllätys.
Sudenkorentoja uhkaavat etenkin soiden ruoppaukset, puhtaiden virtaavien vesien samentuminen sekä vesialueiden ruoppaukset. Etelä-Karjala on kohtuullista korentojen elinaluetta, parhaat elinolot löytyvät Lappeenrannan ympäristöstä kalkkikivilouhosten takia, Ylämaalta sekä Parikkalan Siikalahdelta.
Etelä-Karjalassa on vähän luonnonvaraisia soita.
Kuluneen kesän Rajakallio vietti tiiviisti maastossa. Hän oli mukana Laatokan-Karjalan luonnonystävien hankkeessa, jossa kartoitettiin Parikkalan ja Rautjärven alueilla löytyviä perinnebiotooppeja, kuten vanhoja metsiä ja korpia. Rahoitus siihen saatiin TE-keskuksesta. Taustalla on uusi direktiivi, jonka nojalla maan omistaja voi tehdä perinnebiotooppisopimuksia esimerkiksi yhdistysten kanssa.