Categories
Artikkelit

Joutsenon Suvantokoti haluaa pitää kiinni vanhuksistaan

Hoivakodin imatralaisia vanhuksia ollaan siirtämässä Imatralle. Suvantokodin henkilökunnan mielestä vanhuksia ei voida siirrellä sinne ja tänne kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. Myös asukkaat itse haluaisivat elää ja olla Suvantokodissa.

HEIKKI SAIRANEN

LAPPEENRANTA. Suvantokodin toimitusjohtaja Tarja Mylläri ja osastonhoitaja Erja Värtö lyövät nyrkkiä pöytään. He eivät hyvällä syylläkään ymmärrä, miten Imatra pitää vanhuksiaan pelkkinä esineinä ja pelinappuloina, joita voidaan siirrellä sinne ja tänne kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan.

– Imatran arvot ovat osittain päin mäntyä, jos meillä olevat imatralaiset vanhukset siirretään Imatralle, Mylläri ja Värtö sanovat.

Joutsenossa toimiva Suvantokoti sai viikko sitten tiedon, että hoivakodin neljä imatralaista asukasta aiotaan siirtää Imatran omaan yksikköön säästösyistä.

– Asiasta ei käyty minkäänlaisia neuvotteluja tai edes tiedotettu, Mylläri toteaa.

Joutsenon Suvantokoti haluaa pitää kiinni vanhuksistaan. Tarja Mylläri korostaa, ettei raha saa ratkaista kaikkea.

– Imatralta tullut tieto on aiheuttanut hoivayksikön asukkaissa ahdistusta. Myös kyyneleitä on vuodatettu, sillä Suvantokoti on näille ihmisille oikeasti koti, jossa on luotettavat, turvalliset ja ennen kaikkea vuosien myötä tutuiksi tulleet hoitajat, Värtö katsoo.

Suvantokoti on kodinomainen hoitokoti, jossa asuu 15 vanhusta. Asukkaiden keski-ikä on noin 83 vuotta. Jänhiälässä sijaitseva hoitokoti on erikoistunut muistisairauksista kärsivien vanhusten hoitoon. Se työllistää 11 hoitajaa ja jonkin verran sijaisia.

– Tilanne on sellainen, että jos imatralaiset lähtevät meiltä pois, meille tulee lomautusuhka väkisinkin. Vielä viime kesänä kaikki näytti hyvältä, kun Imatran kaupungin edustajat kävivät tutustumassa paikkaan ja totesivat tämän myös hyväksi hoivayksiköksi, mutta viikko sitten saimme puhelimitse tiedon, että kaikki imatralaiset aiotaan siirtää Imatralle omaan yksikköön.

– Meiltä ei kysytty mitään, mutta ei myöskään vanhuksilta itseltään eikä heidän omaisilta, Mylläri ihmettelee.

Suvantokodissa tehtiin laajennus kolme vuotta sitten. Tilaa tarvittiin lisää. Asukkaat tarvitsevat paljon apuvälineitä, kuten rollaattoria. Dementiasta ja muistihäiriöistä kärsivien asukkaiden tarpeet on otettu huomioon kaikissa pienissäkin ratkaisuissa.

Koko ikänsä Joutsenossa asunut Hilkka Riiali on asunut Suvantokodissa kaksi vuotta. 77-vuotias Riiali on tyytyväinen paikkaan, kuin kotona asuisi.

– Täällä pidetään oikein hyvää huolta koko vuorokauden ajan.

Keskiviikkona Riialin ohjelmassa oli muun muassa ulkoilua. Iltapäivällä, ruoan jälkeen, oli mukava katsella teeveetä.

– Kaalilaatikko on ollut aina herkkuani, ja nyt pääsee kaiken lisäksi valmiiseen pöytään.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Suvantokodin toimitusjohtaja Tarja Mylläri (vas.) ja ja Erja Värtö ihmettelevät Imatran menettelytapoja.

Hilkka Riiali on Suvantokodissa kuin kotonaan.

Liikennemerkki varoittaa vanhuksista jo hyvissä ajoin.

Kello on pian kaksi ja iltapäiväkahvin aika. Anneli Pauniranta laittaa pöydät koreiksi.

Kirjoittaja:
Heikki Sairanen