Categories
Artikkelit

Konnunsuon vankilaa kyselty sekä Suomesta että ulkomailta

Senaatti-kiinteistöt kauppaa 40 000 kerrosneliömetrin kiinteistökokonaisuutta ja tuhannen hehtaarin maa-aluetta kokonaisuutena. Kyselijöitä on ollut jo reilusti.

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Konnunsuolla on nyt myytävänä kulttuurihistoriallisesti arvokas kiinteistökokonaisuus tuhannen hehtaarin tontilla. Se sisältää Konnunsuon vankilan asuntoineen ja manttaaleineen.

Rakennuksia on runsaat sata. Niihin kuuluu muun muassa kaksi nelikerroksista sellirakennusta, kirkko, talousrakennus, hallintorakennus, maatalousrakennuksia, korjaamoja, työpajoja, omakotitaloja, rivitaloja, paritaloja ja kerrostaloja.

Maa-alueisiin kuuluu 250 hehtaaria peltoa, 440 hehtaaria metsää ja muutama sata hehtaaria suota.

Valtionyhtiö Senaatti-kiinteistöt Oy pisti Konnunsuon vankila-alueen myyntiin viime viikolla yhtenä kokonaisuutena. Se myös menee yhtenä kokonaisuutena, uskoo yhtiön myyntipäällikkö Jyrki Maikola.

– Kyllä ostajia tulee, on niin paljon ollut kyselyjä.

Kyselijöitä on ollut sekä Suomesta että ulkomailta. Maikola ei paljasta heidän aikeitaan.

– Ostaja hankkii koko alueen ja hankkii sitten yhteistyökumppaneita eri osille, hän suostuu spekuloimaan.

Hintapyyntö Senaatti-kiinteistöillä on pyöreästi mietittynä, mutta sitäkään Maikola ei kerro. Hän vain nyökyttelee muutaman miljoonan euron veikkailuille.

Miljoonien lisäksi ostajalla pitää olla halu vaalia vankila-alueen kulttuurihistoriallisia arvoja.

– Museoviraston kanssa on siitä palaveerattu. Alueella tullaan sallimaan muutostöitä ja lisärakentamista, mutta miljöön perusrakenteen pitää säilyä.

Maikolan mukaan Museovirasto määrää kiinteistöjä suojeluun asetuksen nojalla, jos vapaaehtoista suojeluhalua ei uudelta omistajalta löydy.

Miljöön perusrakenteen määräsi rautatie, jonka päähän vuonna 1918 perustettu vankila-alue on rakennettu. Ympärillä oli suota, joka on sittemmin kuivattu. Radan paikalle on rakennettu maantie.

Arvokkaimpia Konnunsuon kiinteistöjä ovat 1920-30-luvuilla rakennetut kaksi sellirakennusta, hallintorakennus ja kirkko. Niiden keskellä on sisäpiha, jossa museoväen mukaan on barokkiarkkitehtuurin piirteitä.

Lähistöllä oleva maatalouskeskus lienee myös säilytettävää kiinteistökantaa. Vankilan teollisuusalueen rakennuksia saa Maikolan mukaan varmaan purkaakin. Ne ovat eri aikakausilta. Kymmenkunta vuotta sitten valmistunut metalliosasto on koko vankila-alueen uusin rakennus.

Asuinrakennukset on rakennettu ennen sotia. Komeimmat ovat alunperin vankilan johtoportaan asuntoja. Suurin yhtenäinen asuinalue on henkilökunnan käytössä ollut Läykän puutaloalue.

Vankilan pellot ja metsät ovat Maikolan mukaan kiinnostaneet lähiseudun viljelijöitä. Niitä ei kuitenkaan myydä erikseen, ainakaan toistaiseksi.

Senaatti-kiinteistöt pyytää vankila-alueen ostajaehdokkaita ilmoittautumaan 15. joulukuuta mennessä.

KUVATEKSTI

PEKKA HÖLKKI

Konnunsuon varsinainen vankila-alue. Sellirakennukset ovat korkeimpia rakennuksia, etualalla maatalouskeskus, taustalla teollisuusalue.

Vankilakirkon ovelta avautuu vankilan sisäpiha. Sivuilla sellirakennukset, takana hallintorakennus.

Kahden hengen selli.

Kiinteistöpäällikkö Jyrki Maikola ja vankilanjohtaja Lea Lehtonen.

Vankilan navetassa on vielä alun toista sataa nautaa.

Ylityönjohtaja Jorma Toivosen mukaan vankilalla on varusteiden puolesta täydellinen puusepänverstas.

Kotila on asuinkäyttöön tehty pienoiskerrostalo pellon takana vankilasta.

Päivölä vankilan vieressä oli alunperin vankilan työnjohtajan asunto.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen