Kulttuuri ei kukoista Etelä-Karjalassa ainakaan tilastoissa. Tilastokeskuksen Alueiden kulttuurit -julkaisun mukaan Etelä-Karjalassa kuntien kulttuurikustannukset asukasta kohti ovat 119 euroa, kun koko maassa vastaava luku on 120.
Kustannuksiin sisältyvät kirjastot, museot ja näyttelyt, teatteri, tanssi, sirkus, musiikki, taiteen perusopetus ja muu kulttuuritoimi.
Maan isojen kaupunkien kulttuurikustannukset nousevat usein yli 200 euroon asukasta kohti. Pienissä kunnissa ne jäävät taas alle 50 euroon. Pienet kunnat hyödyntävätkin läheisten isojen kaupunkien kulttuuripalveluja.
Valtioltakaan ei Etelä-Karjalaan mitenkään erityisesti tukirahoja heru. Valtion kulttuurimenot eteläkarjalaista asukasta kohti olivat 50 euroa, kun ne koko maassa olivat 70 euroa.
Valtion tukea valuu vuolaasti pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle lähemmäs 150 euroa asukasta kohti.
Valtion taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien kautta Etelä-Karjalaan ohjautuu koko runsaan 22 miljoonan potista vain 0,7 prosentin osuus. Pääkaupunkiseutu saa potista taas peräti 56,9 prosenttia.
Etelä-Karjalassa on vain yksi Finland Festivalsiin kuuluva kulttuuritapahtuma, Imatra big band festivaali. Maakuntaan tulee opetusministeriön kulttuuritapahtumatukea vuonna 2009 maakunnista kolmanneksi vähiten, 41 000 euroa. Eniten maakunnista tukea sai Etelä-Savo, 836 000 euroa, josta 600 000 euroa meni Savonlinnan oopperajuhlille.
Kulttuurin tarjonta ja koulutus keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Siellä kulttuuri myös työllistää suhteellisesti eniten. Pääkaupunkiseudulla kulttuurityöllisten osuus työllisestä työvoimasta on lähes seitsemän prosenttia, kun pienimmillään kulttuurityöllisten osuus on Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla vain noin kaksi prosenttia. Kulttuurin työllistämien osuus koko maassa on 3,8 prosenttia.
Kulttuurialaa opiskelee Etelä-Karjalassa 469 ihmistä. Heistä ammatillisessa koulutuksessa on 202 ja ammattikorkeakoulutuksessa 267. Ammatillisella puolella suurin ala on käsi- ja taideteollisuus ja ammattikorkeakoulutuksessa taas kuvataide.
Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtorin ja imatralaisen taidetoimikunnan jäsenen Juha Iso-Ahon mielestä kuntien vähäinen rahankäyttö kulttuuriin heijastuu kulttuurin käyttäjämääriin.
– Kuntien pitää katsoa myös peiliin. Mutta on Etelä-Karjalassa paljon hyviä ja ihmisiä vetäviä tapahtumia noiden tilastolukujen ulkopuolellakin.
– Siitä olen huolissani, että täällä on vain yksi Finland Festivalsin kynnyksen ylittänyt tapahtuma. Toinen huolenaihe on se, että tänne tulee niin vähän valtion tapahtumarahaa. Etelä-Karjala on rahan saamisessa Etelä-Savoon verrattuna aivan surkea ja Kymenlaaksoonkin verrattuna heikko.
Savonlinnan oopperajuhlien lisäksi Etelä-Savossa ihmisiä kiinnostavat Taidekeskus Salmela sekä Mikkelin musiikkijuhlat.
– Etelä-Karjalankin tapahtumakentässä on hyviä ituja. Esimerkiksi Mustan ja valkoisen teatterifestivaali Imatralla sekä Kitara soi -tapahtuma Lappeenrannassa voisivat nousta valtakunnalliseenkin tietoisuuteen, jos kunnat lisäisivät hieman satsaustaan ja tapahtumien jatkuvuus taattaisiin.
Iso-Ahon mielestä myös maan suurin ammattikorkeakoulutason kuvataiteen yksikkö Imatralla antaa mahdollisuuksia.
– Etelä-Karjalasta puuttuu eteläkarjalaisen designin esittelykeskus ja näyteikkuna.
KUVATEKSTI
TUULI TRUHPONEN
Eteläkarjalainen oli viime vuonna maan laiskin lainaaja. Tänä vuonna on ainakin Lappeenrannan kirjastojen lainausluvut ovat nousseet.
Etelä-Karjalasta puuttuu eteläkarjalaisen designin esittelykeskus ja näyteikkuna.
Juha Iso-Aho
Etelä-Karjala on rahan saamisessa Etelä-Savoon verrattuna aivan surkea ja Kymenlaaksoonkin verrattuna heikko.
Juha Iso-Aho