Kaukaan päästöt on puristettu EU:n normeihin

Ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Esa Simpura jättää ympäristönsuojelun puolesta hyvässä asennossa olevat tehtaat. Seuraaja Pentti Hirvosen työ painottuu enemmän työturvallisuuteen.

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Kaukaan päästöt on ohitettu vähin puhein Lappeenrannan viime aikojen ympäristökeskustelussa. Enää ne eivät ole myöskään UPM:n Kaukaan tehtaiden ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Esa Simpuran päänsärky, ainakaan työn puolesta.

Simpura teki perjantaina viimeisen työpäivän ja jää eläkkeelle vuoden vaihteessa palveltuaan yhtiötä yli 30 vuotta.

Suurempaan ympäristökohkeeseen Kaukas ei ole antanut aihettakaan sitten vuoden 2003. Silloin sellutehtaalla sattui häiriö, josta seurasi suuri jätevesipäästö Saimaaseen ja tahra myös Kaukaan maineeseen.

Simpura muistelee vuoden 2003 katastrofia työuransa mustana jaksona. Siitä oli hänen mukaansa kuitenkin myönteisiä seuraamuksia vesiensuojelulle.

– Kaikki metsäyhtiöt tarkistivat järjestelmänsä, ja meillä pantiin viisi miljoonaa euroa häiriöpäästöjen eliminointiin.

Kaukaan normaalipäästöjen valtavirta Saimaaseen tyrehtyi jo vuonna 1992, jolloin yhtiö otti käyttöön biologisen jätevedenpuhdistamon.

– Se täyttää edelleen vaatimukset, ja tulokset näkyvät vesistön tilassa, Simpura sanoo.

Ilmansuojelussa Kaukaan suuri harppaus ajoittuu vuoteen 1996. Silloin yhtiö sai valmiiksi sellutehtaan remontit ja hajukaasujen keräilyn kuntoon. Sittemmin hajuhaittojenkin torjunnassa on Simpuran mukaan satsattu häiriötilanteiden hoitoon.

Jätehuollossa Kaukaan suurprojektina on ollut Tuosan kaatopaikan uusiminen EU-kuntoon.

– Jätemäärätkin ovat vähentyneet 1990-luvun puolivälin 80-90 000 tonnista 30 000 tonniin vuodessa.

2000-luvun haasteena Kaukaalla on ollut melu, jolle tulee desibelirajat tehtaiden lähiympäristössä vuonna 2012.

– Meluntorjuntaa on jo tehty. Siihen on käytetty liki miljoona euroa.

Simpuran mukaan Kaukaan ympäristönsuojelun tahdin ovat määränneet lainsäädännön tuomat vaatimukset ja teknologian antamat mahdollisuudet.

– Prosessit ja ulkoinen puhdistus ovat kehittyneet rinnakkain.

Ympäristöinvestointeja ennen edeltänyt luparuljanssi on 2000-luvulla tiivistynyt yhteen ympäristölupaan. Sen taustalla ovat Simpuran mukaan EU:n BAT-normit, joilla harmonisoidaan unionimaiden teollisuuden päästötasot ja niiden saavuttamiseen tarvittava tekniikka.

– Nykyisessä ympäristöluvassa niiden noudattaminen on vielä ohjeellista, seuraavassa luultavasti jo velvoittavaa.

Kaukas pääsee bat-normeihin muuten, mutta typenoksideja tulee liikaa sellutehtaan soodakattilan piipusta. Niiden osalta EU:n BAT-normit ovat Simpuran mukaan kuitenkin lievenemässä.

– Kaukas on nyt asennossa, ja olemassaolevan tiedon varassa on vaikea nähdä, että suuria ongelmia tulisi, Simpura summaa tehtaiden ympäristönsuojelun nykytilan.

Esa Simpura on koulutukseltaan kemisti. Kaukaan ympäristöpäälliköksi hän siirtyi vuonna 1985 yhtiön tutkimuspuolelta.

Hänen seuraajansa on diplomi-insinööri Pentti Hirvonen, joka on ollut Kaukaan paperitehtaan tuotantopuolella 1980-luvun alkaen. Viimeiset kolme vuotta hän oli UPM:n Skotlannin paperitehtaalla vihreän sähkön projektissa.

Kaukaan tehtaiden ympäristö- ja turvallisuuspäällikkönä Hirvonen aloitti lokakuun alusta. Hänen toimenkuvansa on toisenlainen kuin edeltäjällä. Se painottuu enemmän työturvallisuuteen.

– Työympäristön turvallisuutta on parannettu merkittävästi, mutta tapaturmien määrää pitää pystyä pudottamaan.

Sairauspoissaolojen määrän vähentäminen on isompi ja isomman organisaation haaste.

– Niitä on UPM:n Keski-Euroopan tehtailla 2-3 prosenttia, mutta Suomen tehtailla noin kuusi prosenttia työajasta.

Ympäristönsuojelussa vastuu on Kaukaalla jo hajautettu.

– Sen käytäntö on pitkälle jalkautettu tehtaille, jaettu sinne, missä päästötkin syntyvät, Simpura sanoo.

Ilmastonsuojeluun liittyvät ratkaisut taas tehdään yhtiötasolla, UPM Energiassa.

– Yksittäisten tehtaiden pitää tietysti olla tietoisia hiilidioksidipäästöistään.

Kaukaan tehtaiden energiantuotannosta osa on siirtynyt Pohjolan Voiman ja Lappeenrannan kaupungin yhteiseen biovoimalaan, jota parasta aikaa käynnistetään.

Neuvottelut Kaukaan ja kaupungin yhteisestä jätevesihuollosta on käyty Simpuran mukaan loppuun. Simpura toteaa vielä kerran, että Kaukaalla ei ole yhteistyöhön intressiä.

KUVATEKSTI

MIKA STRANDÉN

Kaukaan tehtaiden ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Pentti Hirvonen (vas.) on kuukauden ajan saanut evästystä tehtäviinsä edeltäjältään Esa Simpuralta, joka siirtyy eläkkeelle vuoden vaihteessa.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen