Yksityiset rahoittajat rakensivat harjoitusjäähallin perustuksen

Kisapuiston harjoitushallin toteutuminen vaati valtion ja kaupungin lisäksi kymmenen yksityisen sijoittajan mukaan tuloa. Lainaa tarvitaan lisäksi pari miljoonaa.

VESA SALMINEN

LAPPEENRANTA. Kisapuiston uuden harjoitushallin rahoitus nojaa vahvasti yksityisiin sijoittajiin. Halliyhtiössä on kymmenen perustajaosakasta, jotka tuovat yhtiöön tasasuuruisina summina yhteensä 500 000 euroa.

– Haluttiin tehdä tässä kohtaa tällainen ratkaisu, jolla hanke saadaan liikkeelle, omalla panoksellaan mukana oleva pääomasijoittaja ja Liiga-SaiPa Oy:n osakas Tuomo Räsänen totesi.

Räsänen ja taitoluistelijoiden puolelta tuleva Auto-Kilta Oy:n toimitusjohtaja Ossi Rautio sanovat olevansa mukana yksityisinä henkilöinä, jotka haluavat tukea nuorisourheilua.

– Isoisänä kuskaan itse lapsia taitoluistelemaan, Rautio kertoi.

Räsäsen mukaan harjoitushalli on elinehto myös SaiPan liigajoukkueelle.

– Jos pitkällä aikavälillä aiotaan SM-liigatason jääkiekkoa pyörittää, se edellyttää junioritoiminnan kehittämistä, ja pullonkaulana on ollut jääaika, Räsänen sanoi.

PÄÄRAHOITTAJAN Etelä-Karjalan Osuuspankin edustaja, pankinjohtaja Anne Varala sanoo yrityselämästä tuttujen sijoittajien sekä kaupungin mukaan tulon olleen pankin kannalta ratkaisevat tekijät rahoituspäätöstä tehtäessä.

Jäähalliyhtiön hallituksen puheenjohtajan Pekka Toivolan mukaan rahoitusneuvottelut saatiin valmiiksi joulukuussa samoihin aikoihin, kun useiden tarjouskierrosten jälkeen rakentajaksi valikoitui YIT.

OPETUSMINISTERIÖN tuki tuo 600 000 euroa, ja Lappeenrannan kaupunki ostaa jääaikaa 250 000 eurolla joka vuosi 15 vuoden ajan. Kaupungin käytössä on toinen kaukalo yksitoista kuukautta vuodessa.

Vierasta pääomaa tarvitaan kaksi miljoonaa euroa. Päärahoittaja EKOP:n lisäksi myös rakentaja YIT osallistuu rahoitukseen. Tuomo Räsäsen mukaan oman pääoman osuutta voidaan vielä lisätä. Harkinnassa on erillinen osakeanti kevään aikana.

Hallin perustamistyöt aloitettiin Kisapuistossa tiistaina, mutta täydellä teholla aletaan rakentaa tammikuun loppupuolella, kun kaikki suunnitelmat ovat valmiina. Jäähalli sijoittuu nykyisen tekojään jatkeeksi Alakylän puoleiseen päähän.

PEKKA TOIVOLAN mukaan harjoitushallin

liikevaihdoksi on budjetoitu 600 000–700 000 euroa, joka katetaan jääajan myynnillä, mainostuloilla, kahvion ja kuivaustilojen vuokrilla sekä hallin nimen myynnillä. Yhden vuoron tuntihinta on 100 euroa, mikä johtanee myös Kisapuiston nykyisissä halleissa kaupungin taksapolitiikan tarkistamiseen.

Juniorien harjoitusvuorot ovat kaupungin linjauksen mukaan nykyisin ilmaisia.

Sitovia sopimuksia vuorojen käytöstä ei ole, mutta halliyhtiö teki viime keväänä aiheesta kyselyn urheiluseuroille.

– Vastaukset yllättivät kyllä positiivisesti, mutta onko se todellisuus sitten sitä, Toivola mietti.

OSSI RAUTIO ei usko, että vuorojen täyttäminen on

ongelma. Esimerkiksi taitoluistelijoilla on hänen mukaan nyt kaksi kertaa suurempia harjoitusryhmiä kuin pitäisi olla, ja SM-tasolle kiipeävät huiput kaipaisivat kaksinkertaisen määrän jääaikaa nykyiseen verrattuna.

– Ei se hinta varmasti ongelma ole vaan se, että saisi sellaisen harjoitusajan, jota voi käyttää, Rautio totesi.

Hallin toimintojen pyörittäjäksi haetaan ulkopuolista operaattoria.

LISÄÄ PARKKITILAA harjoitushallin valtaaman nurkan tilalle saadaan Lappeenrannan liikuntatoimenjohtajan Ilkka Oksmanin mukaan melko kivuttomasti. Sen sijaan liikennejärjestelyt on haaste.

– Kyllähän se liikennettä lisää, sitä ei käy kieltäminen, Lappeenrannan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja Heikki Timonen sanoi.

Kisapuiston ja Reunakadun yhdistäminen alikulkutunnelilla on nivottu yhteen Luumäki–Imatra kaksoisraiteen rakentamisen kanssa yhteen. Ratatyöt alkavat aikaisintaan vuonna 2012.

Halliyhtiön osakkaat

Yksityiset sijoittajat: Ossi Rautio, Tuomo Räsänen, Ossi Vilhu, Kari Sinkko, Teemu Aho, Tapani Suni, Erkki Suni, Janne Mäenpää, Timo Vartiainen ja Kari Koskimies.

Lappeenrannan harrastus- ja nuorisojäähalli Oy:n perustajaosakas on myös SaiPa ry.

Harjoitushalli

Kustannusarvio 3,1–3,2 miljoonaa euroa.

Kaksi kaukaloa ja niiden väliin pienet parvikatsomot.

Kahdeksan pukuhuonetta, 16 kuivaushuonetta, teroitushuone ja pieni kahvio.

Käyttöönotto syyskuun lopussa 2010.

Kirjoittaja:
Vesa Salminen