ESA VILENIUS
LAPPEENRANTA. Jouluseisokin jälkeen käynnistynyt Kaukaan sellutehdas haisi hetkittäin ilmiselvästi kissanpissalta. Kerta ei ollut ensimmäinen ja mitä todennäköisimmin ei myöskään viimeinen.
Tehtaat ovat nykyaikaista tekniikkaa, ne on rakennettu 1990-luvun alkupuolella. Niiden käyttöäkin on harjoiteltu jo vuosia.
Sellutehtaan kehityspäällikkö Timo Tidenbergin mukaan prosessia pyritään kyllä hallitsemaan myös alas- ja ylösajotilanteissa yhä paremmin. Ja aikaisemmista kokemuksista on otettu opiksi.
Tidenberg uskoo, että tehtaiden hajuton ajaminen on mahdollista. Hajut kiusaavat häntä myös henkilökohtaisesti tehtaan lähellä asuvana. Tiukka hajupäästö tehtaalta voi laukaista pääsäryn.
SELLUTEHDAS on perusrakenteeltaan varsinainen putkimiehen unelma. Putkia venttiileineen ja liitoksineen on kilometritolkulla. Pakkasella, pitkähkön seisokin aikana ne voivat jäätyä kuten muutkin putket. Osassa putkista on lämmittävä saattovastus, mutta ei kaikissa.
Putken tukkeutuminen merkitsee sitä, että massa tai teollisuuskemikaali ei liiku.
Hajuttomuuden perusedellytys on tehtaan mahdollisimman tasainen toiminta. Silloin sellunkeitossa syntyvät hajukaasut voidaan helposti ohjata hajukaasupolttoon. Savuista erotellaan vielä rikkiyhdisteet.
Tasaista toimintaa voivat häiritä muun muassa erilaiset laiterikot. Mahdollisuuksia on paljon.
Tehdas on rakennettu niin, että jos jossakin kohdassa paineet kasvavat, varoventtiilit päästävät vaikka haisevat kaasut ulos ennen kuin laitteistoille ja ennen kaikkea työntekijöille aiheutuu vahinkoja.
Hajukaasuissa väkeviä ja laimeita. Vahvin haju, se kissanpissa, syntyy prosessin sivutuotteen metanolin polton häiriöissä. Hajua tuottaa myös sellun pesussa talteen otettava jäteliemi, mustalipeä, mutta tehdashajuja voi tulla vaikkapa puunkuorista.
KAUKAAN sellutehdas poikkeaa muista eteläkarjalaisista sellutehtaista. Siellä sellua valmistetaan niin sanotuilla eräkeittimillä, ”kattilallinen” kerrallaan. Sellunkeittoyksiköitä on kaikkiaan 12. Menetelmän vaihtoehto on jatkuva keitto.
Kummallakin keittotavalla on puolestapuhujia, jotka kykenevät esittämään niille vahvoja perusteluja. Kaukaalla on perinteisesti pidetty eräkeittomenetelmää parempana.
Eräkeittimet ja kaksi kuitulinjaa tekee tehdaskokonaisuudesta monimutkaisen. Kerralla sellunkeitosta valmistuvien massaerien piikit aiheuttavat ylimääräisiä ongelmia juuri alas- ja ylösajotilanteissa, vaikka tehdas onkin kokonaisuudessaan mitoitettu niiden mukaan.
Kaukaalla on kunnossapitoseisokki nykyisin kerran, kaksi vuodessa.
KUVATEKSTI
SEPPO RAUTIOVAARA
Kaukaan sellutehtaan käynnistystä rasitti kylmä sää. Punapäinen savupiippu kuuluu uudelle Kaukaan Voiman biovoimalalle.