Outi Salovaara
KIINNOSTUS Tekesiltä haettavaan yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitukseen kasvoi Etelä-Karjalassa viime vuonna.
Kasvua oli myös muissa maakunnissa, joissa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat perinteisesti olleet muuta maata vähäisempiä kuten Pohjois-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa.
Yhteensä Tekesiltä haettiin tutkimus- ja kehitysrahoitusta 682 miljoonaa euroa eli kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Rahoituksen kysyntä kasvoi eniten energia-, ympäristö-, palvelu-, elintarvike-, metalli- ja rakennusaloilla.
Taantuman vuoksi Tekesin rahoitusvaltuudet nousivat vuoden 2009 aikana lähes sadalla miljoonalla eurolla vuoteen edellisvuodesta.
RAHOITUKSESTA aiempaa suurempi osa annettiin palvelujen ja ei-teknisten sisältöjen kehittämiseen. Ne saivat puolet Tekesin rahoituksesta. Energia-, ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin kohdistuva rahoitus nousi yli 40 prosenttiin.
Pk-yritykset saivat Tekesin rahoituksesta yli 60 prosenttia ja alle 500 henkeä työllistävät yritykset lähes 90 prosenttia yritysrahoituksesta. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta sai 31 uutta yritystä.
YRITYSTEN tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituspäätöksiä sai noin 1 100 yritystä. Alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä oli lähes puolet asiakkaista.
Kaakkois-Suomessa innovaatiorahoituksen kysyntä kasvoi viime vuonna 34,4 miljoonaan euroon edellisvuoden 25 miljoonasta.
Tekesin rahoitusta kohdistui Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa noin 50:lle tutkimus- ja kehityshankkeelle yhteensä 15,5 miljoonaa euroa eli yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Tekesin rahoitus Etelä-Karjalassa 2009
Tekesin 331 miljoonan euron yritysrahoituksesta Etelä-Karjalaan kohdistui 2,4 prosenttia.
Etelä-Karjalan osuus valtakunnallisista yritysten omista 5,1 miljardin tutkimus- ja kehitysmenoista oli 1,3 prosenttia.
Julkiseen tutkimukseen 3,9 miljoonaa, yrityksille 6,5 miljoonaa.
Tekesin rahoittamia julkisia tutkimuksia 13 ja yritysten tutkimuksia 19 kappaletta.