Esa Vilenius
UUKUNIEMI. Melkein hankeen hautautunut kyltti läpipääsemättömän kuusikon edessä entiseen kuntaan tulevalla tiellä mainostaa halpoja tontteja lapsiperheille. Kylän baarissa kyltin paradoksi aukeaa vielä paremmin.
– Lapsilta menee kolme ja puoli tuntia päivässä koulumatkoihin, Allan Saarinen kertoo.
Ihmiset sietävät aika paljon hankaluuksia monissa palveluissaan syrjäkylillä, mutta kyläkoulu on monta pykälää pahempi juttu.
Uukuniemen koululla Kummun kylässä on aikaa kolmisen kuukautta. Sitten Uukuniemen nelisenkymmentä peruskoululaista alkavat käydä koulua enimmäkseen Kesälahdella.
Hyväkuntoinen, siisti ja viihtyisä koulu sijaitsee mäellä, josta aukeaa huikea maisema.
Terveyspalvelut ovat lähteneet ja koulu lähtee. Jäljelle jää pieni kirjasto.
UUKUNIEMELLÄ on puristeltu nyrkkiä siitä, että kuntaliitoksen suunta oli väärä. Kesälahti olisi ehkä sittenkin ollut parempi vaihtoehto. Mielipide kerrotaan mielellään nimettömänä.
Toimelias on ehkä liian yläkanttiin viritetty sana Uukuniemestä. Mutta jotenkin se väestöä vuotavan maaseudun apeus, joka alkaa kohta Imatran jälkeen, tuntuu häviävän Uukuniemellä, aidossa karjalaisessa vaaramaisemassa.
Uukuniemellä on kolme lypsykarjatilaa, niillä satakunta lehmää. Uukuniemen Metalli on pärjännyt vuosikymmenet ihan hyvin, se tekee osia muun muassa John Deeren metsätraktoreihin. Uukuniemen Osuuspankin vakavaraisuudesta liikkuu monia legendoja.
Toisaalta entisen komean liiketalon näyteikkunat peittyvät vahvaan vesaikkoon. Yli puolessa asuinrakennuksista lumityöt ovat olleet tekemättä jo ennen viime pyryä. Lumi paljastaa myös talon maatalouselinkeinon tilan. Tuvalle on vielä tie, mutta navettapolku on ummessa.
ASIAN ILMEINEN ydin alkaa paljastua jo Tarnalan taajaman ensimmäisen vastaantulijan kohdalla. Markku Melanen on hakemassa pilkkitoukkia baarilta. Hän palasi Uukuniemelle Espoosta, jossa hän oli rakennushommissa kymmenen vuotta. Hän ei selittele asiaa sen kummemmin kuin että täällä on rauhallista.
Baarin raadissa on muitakin maailmalta palanneita. Allan Saarinen on muualta tullut, mutta on kotiutunut hyvin uukuniemeläiseksi, vaikka ennakkotiedon mukaan uukuniemeläiset olisivat sulkeutunut piiri. Kanssakäyminen on ollut luontevaa.
Miksi ihminen palaa tai tulee Uukuniemelle?
Atk-yrittäjä Saarinen kiertää taloissa virittelemässä kotikoneita. Kun ”häijy jätkä Käkisalmesta” mainitsee aikoinaan jokaiselle taloon tulleelle vieraalle osoitetusta vieraanvaraisuudesta, Saarinen sanoo kokevansa yhä samaa.
– Kahvia tulee juotua runsaanpuoleisesti.
Kun puheeksi tulee Uukuniemen tulevaisuus, Kari Hirvonen tiivistää koko jutun:
– Enää ei ole mitään palveluita viedä, ja loput on asukkaista kiinni.
Koko porukka ilmoittaa olevansa edelleen uukuniemeläisiä. Siinä on pientä uhmaa. Ja ylpeyttä.
JUURIA Uukuniemellä on vaikka muille jakaa. Ja se tuntuu yhä arjessa.
Vaikka Uukuniemen loiston ajoista on yli 70 vuotta, menneisyys on yhä esillä.
Uukuniemen jälkeen vain Rautjärvi on jäljellä entisestä ”oikeasta” Karjalasta. Nuijamaan tynkä sulautui Lappeenrantaan 1980-luvulla.
Kunnassa oli ennen sotia yli 6 000 asukasta, nyt kaiketi alle 500. Se oli paljon. Maan suurimmissa pitäjissä, esimerkiksi Helsingin maalaiskunnassa, oli noin 10 000 asukasta.
Keski-Karjalan Uukuniemi on lähellä Laatokkaa. Sortavala, Lahdenpohja ja Käkisalmi olisivat tärkeimpiä asiointipaikkoja – jos asiat olisivat menneet toisin.
Uukuniemen kirkko kertoo millaisesta pitäjästä oli kyse. Suomessa on 700 kirkkoa, jotka jokseenkin kaikki ovat kansallisaarteita. Suuri ja komea kirkko lumen vallassa vain muutaman talon taajamassa on jotenkin kummallinen näky.
UUKUNIEMEÄ ei tilastoida enää kuntana. Tiedot Parikkalan kunnan kokonaisuudessa ovat epätarkempia.
Baarinpitäjä Anne Eerikäisellä on kuitenkin selvä näkemys alueen kehityksestä.
– Parin viime vuoden aikana on hiljentynyt aivan hirveästi.
Ikääntyvä väki ei enää käy baarissa yhtä paljon kuin ennen. Kesäasukkaita kunnassa on runsaasti, silloin vilkastuu.
Baari on oikea ruokabaari eikä mikään kaljatankkaamo. Kunta päätti kuitenkin tuoda baarilta ostetut 25 ruokapalveluannosta muualta. Se on tämän kokoluokan yrityksessä selvä tappio.
Eerikäinen sanoo, että jatkamisen mielekkyys on käynyt mietintämyssyssä.
NUORISO ei mitenkään innosta kiljuen pakene Uukuniemeltä. Paavo Auvinen on syntynyt Uukuniemellä. Viime kevään ylioppilas on nyt kouluavustajana. Hän ei pidä ollenkaan huonona vaihtoehtona, että hän muuttaisi opiskelujen jälkeen takaisin.
Täällä viihdytään, tunnetaan muut ihmiset, ollaan suvaitsevaisia ja pidetään omien puolia. Paavo Auvisen mukaan nuoriso harrastaa paljon yhdessä.
Koulun erityispiirre on, että kaikki ekaluokkalaisista kuutosiin touhuavat yhdessä.
– Iloisia ja reippaita lapsia, opettaja Taina Ketolainen tiivistää.
MUTTA MITEN käy Helsingin Töölöstä biisonitilan emännäksi Uukuniemelle tulleelle sosionomille, joka vielä kouluaikoinaan vannoskeli, ettei suostu Helsinkiä pienemmässä kylässä asumaan? Salla Hälvä viihtyy silminnähden hyvin.
Salla ja Olli Hälvä asuvat kolmen lapsen kanssa sukutilaa, jonka tuotantosuunta ovat biisonit ja ylämaanaudat. Lisäksi tilalla on hevosia.
Nyt lihakarjaa on suhteellisen vähän, hieman yli sata eläintä, mutta vasikoita syntyy pian.
Pohjoisamerikkalaiset biisonit ovat yhä geeneiltään villieläimiä. Isäntäkään ei poistu traktorin hytistä, kun hän vie niille ruokaa. Eläimet ovat muuten uteliaita ja rauhallisia, mutta lauman varasonni Toivo näyttää hieman biisonin elkeitä.
Olli Hälvän suhde karjanpitoon on liki filosofinen. Biisoni pärjää kuivaheinäruokinnalla. Maukas liha käy hyvin kaupaksi, mutta mikään kultakaivos biisonilauma ei ole. Ratkaisevaa on Hälvän mielestä se, ettei velkaa ole tarvinnut ottaa ja että elämässä on muutakin kuin työssä raatamista.
On aika helppo ajatella, että uukuniemeläinen maisema ruokkii tällaisia ajatuksia.
Salla Hälvän pitäisi koulutuksensa ja asuintaustansa takia erottaa uukuniemeläisiä erityispiirteitä. Onhan hän tehnyt aihetta sivuavan opinnäytetyönkin.
Mutta hän taitaa olla jo niin sisällä, että tyytyy vain muotoilemaan jotakin avoimuudesta ja perinneylpeydestä.
Pakkasessa höyryävä biisonilauma sopii hyvin karjalaiselle vaaranrinnelaitumelle. Olisivatkohan uukuniemeläiset hieman elämäntapaintiaaneja?
KUVATEKSTI
Tuuli Truhponen
Biisonit ovat kotonaan Uukuniemellä.
Markku Hirvonen, Kari Hirvonen, Mikko Salmi, Allan Saarinen ja ”häijy jätkä Käkisalmesta.”
Anne Eerikäinen pitää ruokabaaria.
Opettaja Taina Ketolaisella on aikaa Uukuniemen koululla vielä kolme kuukautta.