Mustola etsii uutta tulevaisuutta

Sataman liikenne romahti viime vuonna rajummin kuin Saimaan kanavalla. Suurteollisuuden kuljetusten sijaan tulevaisuudessa uumoillaan biopolttoaineiden ja raakakiven kuljetuksia.

Esa Vilenius

LAPPEENRANTA. Mustolan satamassa monet asiat näyttävät hyviltä. Suurteollisuus on näköetäisyydellä. Saman levyisiä raiteita pääsisi Venäjän yli vaikka Tyynenmeren rannalle, maailman meret ja maantiet ovat avoinna, EU:n ja Venäjän välinen raja on vieressä. Venäjän laaja kanavaverkosto olisi ulottuvilla.

Saimaan kanavastakin saatiin aikaiseksi lopulta kohtuullinen sopimus 50 vuodeksi.

Mustolan satamassa kävi viime vuonna 53 laivaa, rahtitonneja kertyi 112 000. Määrä on selvästi alle puolet vuoden 2008 kuljetuksista. Pudotus oli selvempi kuin koko kanavaliikenteessä.

Metsäteollisuus ei enää juuri käytä Mustolan satamaa. Vielä muutama vuosi sitten sieltä lähti useita sahatavaralaivoja viikossa.

Osastopäällikkö Kimmo Kuukka Intercarrierista kertoo, että heidän keskeisiä rahtiartikkeleitaan Mustolassa olivat viime kesänä Parocin raakakivi sekä pylväät. Mustolan kautta tulee Parocille sen prosessissa välttämätöntä kivihiiltä.

SATAMAJOHTAJA Juha Willberg ei usko, että Mustolan tilanne muuttuisi viime kesän katastrofista nopeasti.

– Tästä vuodesta näyttää tulevan hyvin haasteellinen. Eteenpäin kuitenkin mennään ja uusi nousu on jossain vaiheessa tulossa.

Mustolan satama ja siihen liittyvä yritysalue pystyisi ottamaan vastaan moninkertaisen määrän laivoja.

Vesitiet ovat Willbergin mielestä tulevaisuuden kuljetusmuoto.

– Paikallisen teollisuuden rakennemuutokseen liittyvä syvä notkahdus kuljetuksissa on tilapäinen kuoppa, laivaliikenne on jatkossakin kestävän kehityksen mukainen, ekologinen ja energiaystävällinen tapa kuljettaa tavaroita.

Satama-alueen toimijoiden tehtävä olisi etsiä uusia tavaravirtoja. Willberg ehdottaa esimerkiksi biopolttoaineita Venäjältä ja paluukuljetuksena kiviaineksia Pietariin.

MUSTOLA on Kimmo Kuukan mielestä monella tavalla erinomaisella paikalla, mutta sen loistava tulevaisuus ei ole oikein koskaan ehtinyt toteutua. Syitä on monia. 1990-luvulla satama-aluetta laajennettiin voimakkaasti. Transitokuljetukset Venäjälle katkesivat kuitenkin äkisti.

Yksi olennainen tekijä on Kuukan mukaan suurteollisuuden jalostusasteen nousu, rahtien pieneneminen ja toimitusaikataulujen kiristyminen. Pieniä eriä varten ei kannata tuoda laivaa kanavalle. Metsäteollisuuden tuotteita myös kontitetaan nykyisin.

Kun laiva on lastattu Mustolassa, se on parin päivän päästä Helsingin tasalla. Ja jos vaikkapa Kaukaan tehtailta pitäisi tuoda Mustolaan tavaraa, se pitäisi ensiksi laittaa autoon tai vaunuun. Saman tien sen ajaa rannikolle.

KUVATEKSTI

Tuuli Truhponen

Mustolan satamassa olisi kapasiteettia moninkertaiselle liikenteelle.

Mustolan satama

Seitsemän laivapaikkaa.

Terminaalissa kymmenen hehtaaria kenttätilaa.

Laajennusmahdollisuus 150 hehtaaria.

Jäähdytyskonteille 20 sähköpaikkaa.

Vapaavarastossa yli kaksi hehtaaria katettua tilaa.

Toimintatuotot (talousarvio) viime vuonna noin 550 000 euroa.

Koko satamalaitoksen tulos tappiolla noin 100 000 euroa.

Kirjoittaja:
Esa Vilenius