Matti Saarela
LAPPEENRANTA. Pien-Saimaan kunnosta tehty PISA-esiselvitys antaa synninpäätön ainakin Lappeenrannan vedelle. Hulevesien joukossa järveen lirahtaneiden jätevesien merkitys Pien-Saimaan rehevöitymiselle on marginaalinen.
Fosforilla Pien-Saimaata kuormittavat ennen muita maanviljelys ja haja- ja loma-asutus. Maanviljelyksen ja haja-asutusalueen asutuksen valumavedet aiheuttavat lähes 80 prosenttia Pien-Saimaan fosforikuormituksesta.
– Haja-alueasutuksen ja loma-asutuksen osuus oli yllättävän suuri, selvitystä yleisölle maanantaina Lappeenrannan valtuustosalissa esitellyt ympäristötarkastaja Päivi Uski sanoi.
Ylimääräistä typpeä järven veteen taas tulee eniten ilmansaasteista. Tärkein typen lähde on Suomen oman ja Keski-Euroopan vilkkaan autoliikenteen päätöt. Ilmasta tulevia laskeumia on Uskin mukaan mitattu Lappeenrannassa kahdessa mittauspisteessä jo vuosikausia.
Pien-Saimaan valuma-alueen vesistölle aiheuttamaa kuormitusta arvioitiin laskennallisesti. Arviointia varten valuma-alue jaettiin sektoreihin.
Ehkä yllättävimpiä tuloksia saatiin laajasta ojavesitutkimuksesta, jota Uski kuvasi hyvin kattavaksi.
– Näin laajaa mittausta ojavesistä ei ole tehty koskaan, hän sanoi.
NÄYTTEITÄ otettiin 33 ojasta yhteensä 179 kertaa kahdeksan kuukauden aikana. Ojavesistä tutkittiin virtaama ravinteet, sähkönjohtavuus ja suolistoperäiset bakteerit.
– Mitattu kuormitus oli selvästi suurempaa kuin laskennallisesti arvioitu kuormitus, Uski kertoi.
Pien-Saimaan vesi on samentunut voimakkaasti viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana. Reijo Paajanen kiteytti tämän Pien-Saimaan käyttäjien yhteisen havainnon toteamalla keskustelussa, että Riutanselän vedenlaatua alkoi huonontua heti sen jälkeen, kun hän hankki alueelta mökin vuonna 1987.
Paajasen havainto saa tukea myös selvityksen sedimenttitutkimuksesta. Vähäravinteiselle järvelle tyypillisten piilevien suhteellinen osuus alkoi Pien-Saimaassa vähentyä ja runsasravinteisen järven piilevät yleistyä 80-luvun puolivälissä.
– Negatiivinen kehitys on ollut voimakkainta 1980-luvulta lähtien. Muutos on kuitenkin tapahtunut vähitellen, eikä siinä ole selkeätä taitekohtaa, Uski kertoi.
VALTAVA sinilevien massakukinto, joka jatkui vielä talvellakin jään alla, sai sekä viranomaiset että tavalliset eteläkarjalaiset huolestumaan Pien-Saimaan tilasta toden teolla syksyllä 2008.
Viime kesänä ei sinilevien massakukintoja kuitenkaan esiintynyt. Runsaimmillaan sinilevää tavattiin Piispalanselällä elokuussa.
– Kokonaisklorofyllipitoisuudet (lehtivihreäpitoisuudet) olivat edelleen korkeita ja Piispalanselällä mitattiin korkein 2000-luvulla mitattu klorofyllipitoisuus, Uski muistutti.
KUVATEKSTI
Tuuli Truhponen
Pekka Koli oli maanantaina kuvaamassa dokumenttia eteläkarjalaisten kamppailusta Pien-Saimaan pelastamiseksi. Kolin mukaan dokumentissa Taistelu levää vastaan pääsevät ääneen kansalaisjournalismin hengessä alueen asukkaat ja kesämökkiläiset. Kolilla on itsellään kesähuvila Pien-Saimaalla Taipalsaaren Jauhialassa.