Ojat ruokkivat Pien-Saimaata liialla fosforilla ja typellä

Ojavesitutkimus paljasti, että fosforia ja typpeä valuu arvioituakin enemmän läntiseen Pien-Saimaaseen, eniten Lavikanlahteen ja Maaveteen.

Ilpo Leskinen

OJAT KUORMITTAVAT arvioituakin enemmän läntistä Pien-Saimaata. Ojavesitutkimuksen mukaan läntiseen Pien-Saimaaseen valuu vuosittain noin 6 200 kiloa fosforia ja 14 000 kiloa typpeä.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus selvitti 33 ojan ravinnekuormitusta viime vuonna, huhtikuun alusta marraskuun loppuun.

Ojat valittiin karttatarkastelun ja maastokäynnin perusteella.

SAIMAAN vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pena Saukkonen kertoo, että ojien ravinnekuormitusta tutkittiin näytteiden avulla nyt ensimmäistä kertaa.

Etukäteen oli odotettavissa, että kuormitusta on, mutta silti tulokset yllättivät Saukkosen.

Lukemat ovat selvästi suurempia kuin kartta-arvioinneissa on saatu. Kuormitus selittää ainakin osittain läntisen Pien-Saimaan vedenlaatuongelmia.

Kun tutkimukset olivat vielä käynnissä, Saukkonen vertasi Pien-Saimaan ravinteikkaimpien ojien kuormitusta keskikokoisten jätevedenpuhdistamojen päästöihin.

PIEN-SAIMAA on Saukkosen mukaan rehevöitynein juuri siellä, missä ravinteikkaimmat ojat sijaitsevat.

Pääsääntöisesti typen ja fosforin pitoisuudet kulkevat käsi kädessä. Fosfori on Saukkosen arvion mukaan järven merkittävämpi rehevöittäjä kuin typpi.

Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus teki huhti-marraskuussa seitsemän näytekierrosta. Näytteitä otettiin lähes parisataa.

SUURIMMAT kuormitukset mitattiin kevättulvan aikohin sekä toisaalta syksyn rankkasateilla. Kevättulvat ja syyssateet toivat kaksi kolmasosaa tutkimusjakson kokonaiskuormituksesta.

Kesällä kuormitus oli vähäistä. Viime kesänä satoi suunnilleen normaalisti, jolloin osa tutkimukseen valituista ojista kuivui.

Tämä talvi on Saukkosen arvion mukaan ollut edullinen Pien-Saimaalle. Pitkän yhtäjaksoisen pakkasjakson ansiosta pelloilta ja metsistä ei ole päässyt huuhtoutumaan ravinteita järveen.

Ojavesitutkimuksen ulkopuolella olivat Lappeenrannan hulevedet, joista parhaillaan tehdään erillistä tutkimusta.

Lavikanlahden ja Maaveden ravinteilla sekä läntiseen Pien-Saimaaseen laskevilla ojilla ei ole Saukkosen mukaan vaikutusta Sunisenselän ongelmiin. Sunisenselän ongelmien syytä on ensi sijassa etsittävä paikallisesti eli kaupungin hulevesistä.

Ojavesitutkimus antaa viitteitä siitä, missä hajakuormituksen vähentämistoimia pitää tehdä. Samalla ei pidä unohtaa koko valuma-aluetta ja muita vedenlaatuun vaikuttavia tekijöitä.

Pien-Saimaan ojavesitutkimus oli osa Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvitystä (Pisa-hanke.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen