Jätevesipulma estää yritysten tulon Nuijamaalle

Rajamarket joutui luopumaan rakentamisesta rajan lähelle. Puhdistamo rakennettiin kauan ennen tullin ja rajavartioston paisumista nykymittoihin.

Seija Hackman

LAPPEENRANNAN on ratkaistava lähivuosina jätevesiongelma myös itäisessä kaupunginosassa Nuijamaalla. Kirkonkylän vuonna 1980 rakennettu jätevedenpuhdistamo toimii kapasiteettinsa äärirajoilla.

Niin kauan kun puhdistustehoa ei saada lisää tai jätevesille siirtoviemäriä, alueelle ei voida suunnitella mitään kuormitusta lisäävää toimintaa, yrityksiä tai kauppoja.

Viimeksi suunnitelmansa joutui peruuttamaan Rajamarket. Yrityksellä oli esisopimus maakaupasta vastapäätä Laplandiaa, mutta hanke raukesi.

– Piti etsiä muuta paikkaa, koska siellä jätevesiasia on ongelmallinen kysymys. Nuijamaalla oleva Vesi Oy:n laitos on käytännössä loppuun asti käytetty. Tilaa lisätä toimintoja ei ole, ellei laitosta laajenneta tai tehdä kokonaan uutta, kaavoituspäällikkö Heikki Puranen sanoo.

Purasen mukaan asiasta keskusteltiin Vesi Oy:n kanssa, kun alueelle luonnosteltiin osayleiskaavan laajennusta viime vuonna. Luonnokseen olisi tullut paikka Rajamarketillekin, mutta koko kaavan edistyminen tyssäsi jätevesiongelmaan.

NUIJAMAAN jätevedenpuhdistamo on mitoitettu aikanaan 350 hengelle. Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kirsi Niinimäki kertoo, että kirkonkylän nykyisestä 300 asukkaasta jätevesiverkkoa käyttää 250.

Asukkaiden lisäksi puhdistamoa kuormittavat tulli ja rajavartiosto, joiden väkimäärä on 30 vuodessa moninkertaistunut.

– Kyllä se tiedostetaan, ettei Nuijamaan puhdistamo mahdollista laajoja aluevaltauksia puhdistamon ympärille ennen kuin asia ratkaistaan jotenkin toisin, Niinimäki toteaa.

Asia ajankohtaistuu lisää, kun vuonna 2014 voimaan tuleva jätevesiasetus pistänee loputkin kirkonkylän talouksista jätevesiverkostoon. Niinimäen mukaan verkkoa voidaan joutua rakentamaan lisää.

SELKEIN RATKAISU ongelmaan olisi nyt Mustolaan asti menevän siirtoviemärin jatkaminen Nuijamaalle asti. Heikki Purasen ja Kirsi Niinimäen mukaan putkiajatus on kehitteillä, mutta ei vielä missään ohjelmassa.

– Toistaiseksi jätevesimäärät ovat niin pienet, ettei se kannata. Sitten, jos lähdetään laajemmin kaavoittamaan, asiaa on mietittävä uudelleen, Niinimäki sanoo.

LÄHELLE TULLIA suunnittelee liikerakennusta myös Etelä-Karjalan osuuskauppa. Sen suunnitelmille jätevesi ei ole tulppana, sillä EeKoon tontti on asemakaavassa. Vain asemakaava-alueen ulkopuolelle kaupungilla ei ole velvollisuutta laajentaa verkostoa.

Pari vuotta sitten neitseelliselle pellolle putkahtanut Laplandia-kauppa rakennettiin poikkeusluvalla ja varustettiin omalla jätevesisysteemillä.

Niinimäen mukaan Nuijamaan puhdistamon toiminnassa ei kovasta käytöstä huolimatta ole havaittu ongelmia.

Viimeksi pääsiäisen aikaan sulamisvedet uhkasivat puhdistusprosessia, mutta ongelma saatiin hoidettua eikä Nuijamaanjärveen päässyt Vesi Oy:n mukaan ylimääräistä tavaraa.

KUVATEKSTI

Seija Hackman

Nuijamaan 30 vuotta sitten rakennettu jätevedenpuhdistamo käsittelee nykyisin myös kovasti laajentuneen tullin ja rajavartioston jätevedet.

Kirjoittaja:
Seija Hackman