Pihlajaniemen kaavaan merkittiin liito-oravapuut

Kunta ja ELY aikovat vahtia rakentamista tarkasti. Puiden mahdollisen kaatamisen seuraamukset ovat vielä päättämättä.

Matti Riihelä

LUUMÄKI. Pitkään vatvottu Pihlajaniemen kaava-asia on Luumäellä askelen lähempänä toteutumistaan. Kunta on neuvotellut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa ehdot, joilla rakentaminen niemessä voisi alkaa.

Alueiden käytön insinööri Eeva-Liisa Kauppi ELY-keskuksesta on osallistunut neuvotteluihin.

– Itse kyllä epäilin alkuun, että näinkö sitä kaavaa voidaan toteuttaa, hän myöntää.

Korkeinta hallinto-oikeutta myöten kiertänyt kaava-asia on viime vaiheissa ollut jäissä niemessä liihotelleiden liito-oravien vuoksi.

Luumäen kunta teetti talven ja kevään aikana liito-oravaselvityksen. Eeva-Liisa Kauppi kehuu selvitystä.

– Siihen on merkitty tarkoin ne paikat, jotka ovat liito-oravien levähdys- ja lisääntymispaikkoja.

– Säästettävät puut on merkitty myös kaavakartalle.

– Selvityksen pohjalta kaava voidaan kyllä toteuttaa, Kauppi tuumaa.

SELVITYKSEN perusteella Pihlajaniemen tiealueilla ei ole liito-oravien kannalta tärkeitä puita.

– Kolme puuta on, mutta nekään eivät ole levähdys- ja lisääntymispuita.

– Vain yksi tontti on hankalampi, mutta siinäkin säästettävät puut ovat rykelmässä tontin toisella reunalla, selittää Kauppi.

Tontin luovutusehtoihin on tarkoitus merkitä säästettävät puut.

– Ja vielä rakennusluvan yhteydessä varmistetaan, mitä puita ei saa kaataa, jotta liito-orava pääsee siellä liikkumaan.

Eeva-liisa kauppi vakuuttaa, että kunta ja ELY-keskus järjestävät Pihlajaniemeen ”pitkän seurannan”.

– Aiomme seurata hanketta yhdessä kunnan kanssa ja käydä vielä katsomassa, kun tie- ja tonttilinjaukset on tehty, että minkä näköinen se tilanne silloin on.

Myös rantapuuston säilyttämistä seurataan ”normaalia tarkemmin”.

Uskotteko te, että liito-oravat näillä keinoilla alueella säilyvät?

– No ainakin puusto ja edellytys siihen pitäisi säilyttää. Siitäkin sovittiin, että seurataan, säilyvätkö ne siellä.

RAKENTAJILLE erityisehdot lisäävät vaikeuskerrointa.

– On tietenkin haasteellista rakentaa niin, että puut säilyvät rakentamisen jälkeen hengissä.

Entä jos ne eivät säily?

– Sitä on katsottava sitten. Joudutaan pohtimaan, onko tapahtunut ympäristörikoksia vai ei. Sehän ei käy, että puita kaadetaan, jos on selvästi merkitty, mitkä puut pitää säilyttää.

Eeva-Liisa Kauppi huomauttaa, että kunta aikoo laittaa tekemänsä selvityksen vielä nähtäväksi.

Pihlajaniemen kaavaa vastustanut ja siitä hallinto-oikeuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittanut Pentti Salenius sanoo vain, että olisi kohtuullista, jos selvitys laitettaisiin nähtäväksi.

Kirjoittaja:
Matti Riihelä