Tervahaudankadun tonttikiista työn alle

Ehkä jo juhannukseksi syntyy sopimusluonnos kahden kiistanalaisen tontin tulevaisuudesta.

Outi Salovaara

LAPPEENRANTA. Tervahaudankadun alkupään kahden tontin kiistaa ryhdytään selvittämään pika-aikataululla. Epäselvää tilannetta puitiin kaupungin teknisen toimen edustajien, kaupunginlakimiehen ja tontinomistajien kesken keskiviikkona.

Kaupungin tavoitteena on teknisen toimen johtajan Jussi Salon mukaan mahdollisesti jo ennen juhannusta saada aikaan sopimusluonnos tonttikiistan ratkaisemiseksi.

Tontinomistajien tavoitteena on lunastaa itselleen hallussaan olevat lisämaat. Lisäksi he toivovat kaupungin muuttavan asemakaavaa niin, että luvatta tehdyt tonttien laajennukset liitetään virallisesti osaksi omakotitontteja samoin kuin tehtiin kadun loppupäässä neljällä tontilla.

Aiemmin nykyisten kahden omakotitalon tilalla oli kesämökkitontti. Kesämökin omistaja laajensi vuosikymmenet sitten käsipelillä tonttiaan Saimaalle kärräämällä rantaan hiekkaa ja rakentamalla oman tonttinsa rajojen ulkopuolelle vaatimattoman luonnonkivimuurin.

Tuolloin koko Kotaniemessä oli vain jokunen kesämökki, muutoin alue oli metsää.

Kotaniemi kaavoitettiin ja myytiin kymmenisen vuotta sitten omakotialueeksi.

Tervahaudankadun alkupään kesämökkitontti jaettiin ja myytiin kahdeksi omakotitontiksi, joille alettiin rakentaa vuoden 2005 tienoilla.

Uudet omistajat pitivät Saimaaseen luvatta laajennettuja maita ominaan. He rakensivat suuren uuden graniittimuurin luonnonkivimuurin paikalle, mikä muutti maisemaa merkittävästi.

Muuri nousi alueen omistajan eli Kourulan vesialueen osakaskunnan puolelle. Kotaniemen rakentamistapaohjeiden mukaan tukimuurin on sijaittava omalla tontilla. Ympäristöviranomaisten mukaan mittava vesirajarakennelma olisi lisäksi edellyttänyt erillistä toimenpidelupaa.

Kaupunki tunnusti omakotiasujien ylittäneen tonttinsa rajat vuonna 2007. Tuolloin kaupunki lunasti itselleen osakaskunnalta noin 300 neliön kaistaleen maata, jolle tukimuuri oli rakennettu.

Tontinomistajat vetoavat siihen, että he ovat operoineet vain jo aiemmin täytetyllä maalla ja että he vain kunnostivat olemassa ollutta muuria.

Toisen tontinomistajan mukaan myös kaupungin kaavoitus ja tontin rajojen määrittely on ollut epäselvää ja mahdollisesti ammattitaidotonta. Kaavoista ei hänen mukaansa ilmene selvästi, ulottuuko tontin raja nykyiseen vesi- ja maa-alueen rajaan vai ei.

Kaupungingeodeetti Kari Hartikainen puolestaan sanoo, että tontinrajat eivät muutu vedenpinnan vaihtelun mukaan.

Saimaan vedenkorkeus voi vaihdella kolmekin metriä, mutta tontinrajat pysyvät paikoillaan.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonta ovat olleet sitä mieltä, että luvaton muuri pitäisi purkaa. Muutoin sen pelätään innostavan muitakin tekemään vastaavia luvattomia rakennelmia.

Toinen tontin omistajista on valmis vaikka purkamaan muurin, jotta pitkään hiertänyt asia saadaan sovittua. Hän on myös valmis rakennustapaohjeiden edellyttämiin maisemointitöihin tontillaan. Jussi Salo ei vielä ota kantaa muurin purkamiseen.

Kaupunki ei ole vuosien varrella esittänyt tontin omistajille mitään vaatimuksia tai toimenpide-esityksiä.

Kirjoittaja:
Outi Salovaara